Hiili on kemiallinen alkuaine. Hiiltä löytyy monista kasvihuonekaasuista.

Hiilidioksidi (CO2) on kemiallinen yhdiste. Sitä syntyy kaikessa palamisessa. Hiilidioksidi on ihmisten tuottamista kasvihuonekaasuista merkittävin.

Hiilinielu kerää ja varastoi jotakin hiiltä sisältävää kemiallista yhdistettä, yleensä hiilidioksidia. Suomessa metsät ovat tärkeimpiä hiilinieluja, mutta maailmanlaajuisesti meret ovat toinen tärkein hiilinielu. Metsät ja meret sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä, jolloin niihin on sitoutuneena hiiltä, eli metsät, meret sekä muut fotosynteesiä käyttävät organismit toimivat hiilivarastoina. Lisäksi meriin liukenee hiilidioksidia sellaisenaan ja muissa epäorgaanisissa muodoissa.

Hiiltä voi myös vapautua takaisin ilmakehään esimerkiksi puiden lahoamisen seurauksena. Kun hiilidioksidia sitoutuu enemmän kuin sitä vapautuu takaisin ilmakehään, syntyy hiilinieluja

Hiilijalanjälki kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy.

Hiilijalanjäljen hallinta on osa vastuullista toimintaa. Yrityksen toiminnasta aiheutuvia päästöjä voidaan pienentää, kun hiilijalanjälki on laskettu. Yleensä päästöjä vähentäessä toiminta myös tehostuu, johtaen taloudellisiin säästöihin. Hiilijalanjäljen laskennan kautta voidaan myös havahtua muillekin kehittämistarpeille. Lisäksi kuluttajilla on kasvava halu tehdä ekologisia valintoja, jolloin yritysten on voitavat vastata näihin muuttuneisiin tarpeisiin.

Hiilijalanjäljen laskemisesta on paljon hyötyä yritykselle. Jotta yritys voi vähentää päästöjään, tulee hiilijalanjälki laskea. Laskennan tuloksena yritys saa tarkan raportin eri liiketoiminnan osa-alueiden vaikutuksesta hiilijalanjälkeen ja voi siten tunnistaa merkittävimmät vähennyskohteet. Tämä luo eväät tehdä leikkauksia päästöihin, mikä tuo yleensä yritykselle myös säästöjä.

Lisäksi hiilijalanjälkitiedon merkitys kasvaa edelleen sijoittajien ja kuluttajien parissa. Hiilijalanjälki voidaan laskea tarpeen mukaan jollekin tuotteelle, toiminnolle tai koko yritykselle.

Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv. tai CO2e) on suure, joka kuvaa päästöjen ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Koska eri kasvihuonekaasut lämmittävät ilmastoa eri tavalla, niin hiilidioksidiekvivalentti huomioi nämä eroavaisuudet laskemalla eri vaikutukset samaan yksikköön.

Hiilineutraalius tarkoittaa, että ilmakehään pääsevän hiilidioksidin (CO2) nettomäärä vähennetään nollaan.  Hiilineutraalius ei useinkaan tarkoita, että päästöjä ei synny, vaan hiilineutraalius saavutetaan päästövähennyksillä ja kompensoimalla väistämättömät päästöt.

Hiiliyksikkö vastaa yhtä kompensaatiohankkeessa tuotettua lisäistä hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO2e). Organisaatiot voivat ostaa ja käyttää hiiliyksiköitä kompensoimaan päästöjään. Ostetut hiiliyksiköt poistetaan, jotta ne eivät päädy takaisin järjestelmään ja aiheuta kaksoislaskentaa.

Green Carbonin omien kotimaisista hiilinieluista syntyvien hiiliyksiköiden hinta on 28 €. Ulkomaisten hiiliyksiköiden hinta vaihtelee noin 10–30 € välillä.

Ilmastonmuutos tarkoittaa pitkäaikaista merkittävää muutosta ilmastossa, johtuen ilmaston globaalin keskilämpötilan noususta. Ilmaston globaali lämpötila on noussut jo noin 0.8 Celciusta 1880-luvun teollistumisen jälkeen ja jatkaa nousemistaan, ellei toimiin ryhdytä sekä yksilö- että yritystasolla.

Ilmaston lämpenemisellä tarkoitetaan maapallon alailmakehän ja merien keskilämpötilan nousua.

Ilmastonmuutos on seurausta ilmaston globaalin keskilämpötilan noususta. Lämpötilan nousuun vaikuttavat lisääntyneet kasvihuonekaasut, joista merkittävimpänä on hiilidioksidi.

Ihmisen toiminta esimerkiksi teollisuuden tai fossiilisten polttoaineiden polttamisen kautta edistää ilmastonmuutosta. Ihmisen toiminta muuttaa ilmakehässä olevien kasvihuonekaasujen ja pienhiukkasten määrää sekä pilvisyyttä.

Kasvihuonekaasut ja pienhiukkaset muuttavat maapallolle saapuvaan ja poisheijastuvaan auringon säteilyyn, millä voi olla ilmastoa lämmittävä tai viilentävä vaikutus. Teollistumisen myötä ihmisen toiminnalla on ollut ilmastoa lämmittävä vaikutus.

Kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään. Kaikista merkittävimpiä kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi.

Päästöt jakautuvat kolmeen eri luokkaan. Suorat päästöt (Scope 1) ovat päästöjä, jotka aiheutuvat suoraan toiminnasta. Epäsuorat päästöt (Scope 2) puolestaan ovat päästöjä, joita aiheutuu energian ja sähkön käytöstä. Välilliset päästöt (Scope 3) ovat myytyjen tuotteiden loppukäytöstä ja tavaroiden ja palveluiden hankinnasta aiheutuvia päästöjä.

Päästöjen vähentämiseen on todella monia eri vaihtoehtoja. Halvin tapa on säästää energiaa ja lisätä energiatehokkuutta. Nämä ovatkin usein hiilijalanjäljen laskennan tuloksena huomattuja merkittävimpiä päästövähennyskohteita.

Päästövähennyksien tekeminen on merkittävä yrityksen ympäristöteko. Päästövähennysten lisäksi ilmakehään vapautunut hiili tulee kuitenkin myös sitoa hiilinielujen kautta. Hiilipalveluidemme kautta tarjoammekin yrityksille mahdollisuuden tehdä merkityksellisiä ilmastotekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Päästöjä voi vähentää esimerkiksi:

• Vähentämällä energiankulutusta – useimmille organisaatioille energiankäyttö on ylivoimaisesti suurin hiilijalanjäljen aiheuttaja, usein jopa 50 %.
• Kierrättämällä enemmän ja aiheuttamalla siten vähemmän jätettä kaatopaikalle.
• Lentomatkustuksen vähentämisellä – työmatkat voivat olla merkittävä osa organisaation hiilijalanjälkeä.
• Vähentämällä polttoaineen käyttöä.
• Kestävän hankinnan kehittämisellä – joidenkin organisaatioiden suuri osa hiilijalanjäljestään johtuu niiden toimitusketjun upotetuista hiilipäästöistä.

Päästöjen kompensoinnissa rahoitetaan ympäri maailmaa hankkeita, jotka auttavat vähentämään hiilidioksidipäästöjä mitattavalla ja todennetulla tavalla. Näihin hankkeisiin kuuluu esimerkiksi uusiutuvan energian tuotanto, energiatehokkuuden parantaminen, metsien hävittämisen vähentäminen ja puiden istuttaminen.

Standardien mukaiset kompensointihankkeet tarkastetaan säännöllisesti, jotta voidaan varmistua päästövähennyksien, eli hiiliyksiköiden syntymisestä. Kun nämä hiiliyksiköt on saavutettu ja todennettu, esimerkiksi organisaatiot voivat ostaa ja käyttää niitä väistämättömien päästöjen kompensointiin.

Päästöjen kompensointi on tärkeä ympäristöteko ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Päästöjä kompensoimalla yritys voi tavoitella jonkin tuotteen tai toiminnan hiilineutraaliutta. Hiilineutraalius on itsessään jo merkittävä kilpailuetu ja erottautumistekijä kuluttajien silmissä.

Kompensaatioyksiköt syntyvät Green Carbonin ja suomalaisten maanomistajien välisen lannoitusyhteistyön tuloksena. Oikeanlaisen lannoituksen ja hyvän metsänhoidon avulla lisätään puuston kasvua, minkä seurauksena syntyy uusia hiilinieluja.

Päästöjä tulisi yrittää vähentää mahdollisimman paljon, mutta tällä hetkellä ei kuitenkaan ei ole mahdollista vähentää päästöjä nollaan maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi uusiutuvaa sähköä ei ole tarpeeksi kattamaan maailmanlaajuista energian kysyntää ja hiilidioksidittomien liikennemuotojen määrä ei läheskään vastaa kansainvälisen kaupan tarpeita.

Päästövähennyksistä huolimatta on siis osa-alueita, joista päästöjä tulee väistämättä syntymään – välillisesti syntyviin päästöihin ei ole yhtä paljon mahdollisuuksia vaikuttaa ja silloin kompensointi on hyvä keino.

CO2-päästöjen lisääntyminen ilmakehässä on kansainvälinen ongelma. Ilmakehässä ei ole rajoja, eli kun hiilidioksidi pääsee ilmakehään, se leviää ja vaikuttaa globaaliin ilmastoon. Maantieteellisesti ei siis ole väliä missä hanke, josta hiiliyksiköitä ostetaan, sijaitsee.

Kasvihuonekaasujen väheneminen tai poistuminen toimenpiteiden seurauksena. Lisäisyys on yksi virallisen kompensaation kriteereistä.

Metsitys tarkoittaa metsien uudelleenistuttamista.

Metsät ovat keskeinen tekijä ilmastonmuutosta vastaan taisteltaessa, sillä ne sitovat tehokkaasti hiilidioksidia ilmakehästä ja vapauttavat ilmaan happea. Siten ne puhdistavat ilmaa hiilidioksidista eli toimivat hiilinieluina.

Yhteistyömme myötä kartoitamme metsällesi sopivat keinot lisätä sen kasvua ja siten synnyttää uusia hiilinieluja. Ilmastotyön hyväksi tehtävien toimenpiteiden kautta maanomistajalla on mahdollisuus ansaita normaalien metsä- ja maatalouden tulovirtojen ulkopuolista lisäkorvausta tehtyihin toimenpiteisiin perustuen.

Ilmastonmuutos on monimutkainen ja globaali ilmiö, jonka hillitsemiseksi tarvitaan kaikkien yhteiskunnan toimijoiden panosta. Yrityksillä onkin nyt mahdollisuus tarkastella oman toiminnan ympäristövaikutuksia, minimoida ja kompensoida niitä, ja siten toimia alojensa suunnannäyttäjinä.

Hiilensidonnalla tarkoitetaan hiilidioksidin poistamista ilmakehästä. Metsät ovat keskeinen tekijä ilmastonmuutosta vastaan taisteltaessa, sillä ne sitovat tehokkaasti hiilidioksidia ilmakehästä ja vapauttavat ilmaan happea. Siten ne puhdistavat ilmaa hiilidioksidista eli toimivat hiilinieluina.

Hiilensidonta poistaa ilmakehään päästöjen kautta vapautuvaa hiilidioksidia. Ilmakehässämme oleva hiilidioksidi on lisääntynyt merkittävästi väestön kasvun ja ihmisten toiminnan myötä. Ilmakehän lisääntynyt hiilidioksidi, yhdessä muiden kasvihuonekaasujen kanssa, vaikuttavat ilmakehän lämpötilan nousuun.

ISO 14064 -standardin mukainen toiminta tarkoittaa eräänlaista laatutodistusta, joka kattaa koko prosessin eri vaiheet maanomistaja sopimuksista yrityksille myytävien yksiköiden hallintaan. Auditoinnilla eli toiminnan tarkastuksella varmistetaan, että kaikki osapuolet ovat toteuttaneet sovitut asia siinä laajuudessa kuin on suunniteltu. Auditoinnissa sovelletaan ISO 14064-2 -standardia.

ESG tarkoittaa termiä, joka on lyhenne sanoista Environmental, Social ja Governance, käytetään puhuttaessa vastuullisuudesta ja kestävyydestä. ESG:llä tarkoitetaan siis yhtiöiden ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hallintotapaan liittyviä asioita, esimerkiksi ympäristökysymykset, työntekijöiden hyvinvointi ja työolot sekä raportointiin liittyvät asiat. Kestävyyskysymyksiä lähestytään markkinoilla ESG-riskipainotteisesti, eli selvitetään olennaiset kestävyysriskit, mitä ne voivat tarkoittaa yhtiölle ja miten niihin on varauduttava.

SFDR on lyhenne sanoista Sustainable Finance Disclosure Regulation, ja se tarkoittaa EU:n vuonna 2021 voimaan tullutta asetusta kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla. Asetuksen tarkoituksena on tehdä rahastojen kestävyysprofiileista vertailukelpoisempia ja paremmin ymmärrettäviä loppusijoittajille. Tässä keskitytään investointiprosessin ympäristö- ja yhteiskuntavastuun sekä hallintotavan (ESG) tulosten arviointiin.