Ketterät päästölaskennan ratkaisut
29.1.2026
Onko päästölaskennan tarve tunnistettu ja etsitte työhön sopivaa työkalua? Tai onko laskentatyö jo käynnissä, mutta haluaisitte
Luontokato, CSRD, ESG, kaksoislaskenta… Ymmärrämme, että pääsi voi mennä pyörälle kaikista alaamme liittyvistä termeistä ja käsitteistä (uskokaa pois, välillä joudumme itsekin tarkastelemaan niitä). Helpottaaksemme urakkaasi avasimme alle eniten askarruttaneita asioita.
Hiilidioksidi (CO2) on kemiallinen yhdiste. Sitä syntyy kaikessa palamisessa. Hiilidioksidi on ihmisten tuottamista kasvihuonekaasuista merkittävin.
Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv. tai CO2e) on suure, joka kuvaa päästöjen ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Koska eri kasvihuonekaasut lämmittävät ilmastoa eri tavalla, niin hiilidioksidiekvivalentti huomioi nämä eroavaisuudet laskemalla eri vaikutukset samaan yksikköön.
Hiilineutraalius tarkoittaa, että ilmakehään pääsevän hiilidioksidin (CO2) nettomäärä vähennetään nollaan.
Hiilineutraalius ei useinkaan tarkoita, että päästöjä ei synny lainkaan, vaan hiilineutraalius saavutetaan päästövähennyksillä ja lopulta tekemällä toimenpiteitä niiden päästöjen eteen, joita ei voi välttää.
Ihmisen toiminta kiihdyttää ilmastonmuutosta ennen kaikkea lisäämällä kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Fossiilisten polttoaineiden polttaminen, teollisuus, maatalous ja metsien hakkuut vapauttavat ilmakehään hiilidioksidia, metaania ja muita kaasuja, jotka voimistavat maapallon lämmönsitomiskykyä. Samalla ihminen muuttaa myös pienhiukkasten määrää ja pilvisyyttä, mikä vaikuttaa siihen, kuinka paljon auringon säteilyä pääsee maan pinnalle ja kuinka paljon heijastuu takaisin avaruuteen.
Kasvihuonekaasujen lisääntyminen on teollistumisen jälkeen aiheuttanut selvästi ilmastoa lämmittävän vaikutuksen, mikä näkyy maapallon nopeutuneena keskilämpötilan nousuna ja erilaisina ilmaston ääri-ilmiöinä. Siksi päästöjen vähentäminen on keskeistä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
Päästöt tarkoittavat kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään ihmisen toiminnan seurauksena. Näitä kaasuja syntyy esimerkiksi energiantuotannosta, teollisuudesta, liikenteestä, maataloudesta ja jätteenkäsittelystä.
Merkittävimmät ilmaston lämpenemistä aiheuttavat kasvihuonekaasut ovat:
Nämä kaasut vahvistavat kasvihuoneilmiötä ja kiihdyttävät ilmastonmuutosta.
Yrityksen hiilijalanjälki jaetaan kolmeen päästöluokkaan GHG‑protokollan mukaisesti. Luokittelu auttaa ymmärtämään, missä päästöt syntyvät ja mihin toimenpiteet kannattaa kohdistaa.
Nämä ovat päästöjä, jotka syntyvät suoraan yrityksen omasta toiminnasta, esimerkiksi:
Nämä ovat päästöjä, jotka syntyvät ostetun energian tuotannosta – vaikka päästöt syntyvät muualla kuin omissa tiloissa, esimerkiksi:
Scope 3 kattaa kaikki muut arvoketjun päästöt, joita yritys ei itse suoraan aiheuta mutta jotka liittyvät sen toimintaan, esimerkiksi:
Suurin osa yritysten päästöistä on yleensä Scope 3 -päästöjä.
Päästöjä voi vähentää monilla eri tavoilla, ja usein tehokkaimmat ratkaisut löytyvät esimerkiksi energiankulutuksesta ja hankintaketjusta. Hiilijalanjäljen laskenta paljastaa, missä yrityksen suurimmat päästölähteet ovat ja mihin toimenpiteet kannattaa kohdistaa. Päästövähennysten lisäksi ilmakehään vapautunut hiili tulee kuitenkin myös sitoa hiilinielujen kautta. Ilmastoyksikkötuotannon kautta tarjoammekin yrityksille mahdollisuuden tehdä merkityksellisiä ilmastotekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
1. Vähennä energiankulutusta, paranna energiatehokkuutta. Energiankäyttö on monilla organisaatioilla ylivoimaisesti suurin päästölähde — usein jopa 50 % hiilijalanjäljestä.
2. Kierrätä enemmän, vähennä jätettä
Kiertotalouden edistäminen vähentää kaatopaikkajätettä ja materiaalihävikkiä.
3. Vähennä lentomatkustusta
Työmatkat — erityisesti lennot — voivat olla merkittävä päästölähde.
4 Vähennä polttoaineen käyttöä
5. Kehitä kestävää hankintaa
Monilla yrityksillä suuri osa päästöistä syntyy toimitusketjun piilopäästöistä (Scope 3).
ESG on lyhenne sanoista Environmental, Social ja Governance, ja sitä käytetään kuvaamaan yritysten vastuullisuutta ja kestävän kehityksen toteutumista kolmella osa‑alueella:
1. Environmental – Ympäristövastuu. Tähän kuuluvat esimerkiksi:
2. Social – Sosiaalinen vastuu. Tämä osa‑alue tarkastelee yrityksen vaikutuksia ihmisiin, kuten:
3. Governance – Hyvä hallintotapa, liittyy yrityksen johtamiseen ja päätöksentekoon, esimerkiksi:
Markkinoilla ESG:tä tarkastellaan usein riskiperusteisesti: yritykset arvioivat, mitkä kestävyysriskit ovat niiden toiminnan kannalta olennaisimpia, mitä ne voivat tarkoittaa liiketoiminnalle ja miten riskejä pitäisi hallita. Toisin sanoen: ESG auttaa yrityksiä tunnistamaan vastuullisuuteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet, ja ohjaa niitä tekemään kestävämpiä päätöksiä.
SFDR on lyhenne sanoista Sustainable Finance Disclosure Regulation, ja se tarkoittaa EU:n vuonna 2021 voimaan tullutta asetusta kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla. Asetuksen tarkoituksena on tehdä rahastojen kestävyysprofiileista vertailukelpoisempia ja paremmin ymmärrettäviä loppusijoittajille. Tässä keskitytään investointiprosessin ympäristö- ja yhteiskuntavastuun sekä hallintotavan (ESG) tulosten arviointiin.
CSRD eli Corporate Sustainability Reporting Directive on Euroopan Komission valmisteleva uusi vastuullisuusraportoinnin direktiivi, joka velvoittaa yrityksiä raportoimaan vaikutuksistaan luontoon ja yhteiskuntaan osana EU:n lainsäädäntöä.
Direktiivin ohella julkaistaan myös ESRS (European Sustainability Reporting Standard) kriteeristö vastuullisuusraportoinnille, joka määrittelee raportoinnin vähimmäissisällön. ESRS yhtenäistää raportointia koko euroalueella. Suositus on raportoida ESRS:n mukaisesti, vaikka ei kuuluisikaan CSRD-velvoitteen alle. Esimerkiksi yritysten ilmastovaikutuksista on raportoitava GHG-protokollan mukaisesti ja päästölaskennassa huomioitava myös arvoketjun epäsuoria päästöjä (Scope 3).
CSRD korvaa vanhan NFRD-direktiivin ja astuu voimaan vuodesta 2024. Tämän jälkeen CSRD:n kattavuus laajenee vuosittain:
Vuodesta 2024 alkaen velvoite koskee listattuja yrityksiä, joissa henkilöstömäärä yli 500.
Vuodesta 2025 alkaen CSRD koskee kaikkia yrityksiä, jotka täyttävät vähintään kaksi kolmesta kriteeristä:
Vuodesta 2026 alkaen CSRD koskee kaikkia listattuja pk-yrityksiä.
Huomioitavaa on, että raportointi koskettaa välillisesti kaikenkokoisia yrityksiä, jotka ovat toimittajana tai alihankkijana raportointivelvollisuuden piiriin kuuluvalle yritykselle.
Lue lisää artikkelistamme: CSRD 2.0 – Omnibus-paketti muuttaa pk-yrityksen raportointivelvoitetta
Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa ekosysteemien välistä, lajien välistä sekä lajin sisäistä kirjoa.
Luonnon monimuotoisuus on elämän ja talouden perusta. Monimuotoinen luonto turvaa meille elämän edellytykset – näitä kutsutaan myös ekosysteemipalveluiksi
Ekosysteemipalvelut ovat elämän edellytys ja ne voidaan jakaa mm. tuotanto-, säätely-, ylläpito- ja kulttuuripalveluiksi.
Tuotantopalvelut tarkoittavat luonnosta saatavia aineellisia hyödykkeitä kuten ruoka ja muut raaka-aineet sekä lääkekasvit.
Säätelypalvelut tarkoittavat esimerkiksi ravintokasvien pölytystä ja pohjaveden muodostumista.
Ylläpitopalvelut ovat muiden ekosysteemipalveluiden taustalla olevia palveluita, kuten hiilensidonta, veden kierto ja yhteyttäminen
Kulttuuripalvelut ovat esimerkiksi luonnon virkistyskäyttö sekä luonnosta saatu henkinen ja fyysinen hyvinvointi.
Kun luonnon monimuotoisuus heikkenee ja yksipuolistuu, on kyse luontokadosta. Luonto köyhtyy tällä hetkellä ihmistoiminnan vaikutuksesta nopeammin kuin ikinä aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Tämä johtuu talousjärjestelmämme rakenteellisesta ongelmasta. Luonnon monimuotoisuutta tai kaikkia ekosysteemipalveluja ei ole hinnoiteltu, joka on johtanut luonnonvarojen kestämättömään käyttöön.
Luontojalanjälki on mittari, joka kuvaa ihmisen toiminnan vaikutusta ekosysteemeihin ja luontoon. Luontojalanjälki ilmaistaan yleensä hehtaareina (ha) ja se voidaan laskea yksittäiselle henkilölle, organisaatiolle, yhteisölle, valtiolle tai koko maailmalle.
Sen avulla voidaan arvioida, kuinka kestävällä pohjalla nykyinen luonnonvarojen kulutuksen taso on, ja mitä muutoksia tarvitaan ympäristön suojelemiseksi sekä kestävän kehityksen edistämiseksi.
Luontojalanjälkeen lasketaan yleensä mukaan niin sanotut biologinen jalanjälki, joka tarkoittaa ihmisen aiheuttamaa maankäyttöä ja ekosysteemien häviämistä. Lisäksi luontojalanjälkeen sisällytetään yleensä myös hiilijalanjälki, joka mittaa ihmisen aiheuttamaa päästöjen määrää.
Organisaation luontojalanjäljen arvioinnissa liiketoiminnan ympäristövaikutusten – eli luontokadon ajurien – tyyppi, määrä ja sijainti johdetaan luotohaitaksi. Luontokadon ajureita ovat:
Organisaation luontojalanjälki lasketaan talouskirjanpidosta kustannusperusteisesti. Luontovaikutusta mitataan ja ilmaistaan tietyllä mittarilla, joista laajasti käytettyjä ovat lajirunsaus (MSA, mean species abundance) ja lajikato (PDF, potentially disappeared fraction of species).
Hyvitetään yhtäällä tapahtuva luontoarvojen heikennys ennallistamalla ja/tai suojelemalla luontoa toisaalla.
Kuvaa tietyn rajattavissa olevan kokonaisuuden (esim. organisaatio tai yksilö) aiheuttamia haittoja eli negatiivisia vaikutuksia luonnolle ja luonnon monimuotoisuudelle. Synonyymi luontohaitalle.
Luontohaittaa aiheuttavat toimet eivät aiheuta kokonaisuutena luontokatoa, kun luonnon tilaa edistävät toimet ovat suuremmat kuin luonnon tilaa heikentävät haitat. Tällöin luonnon tila paranee entisestään
Hiilensidonnalla tarkoitetaan hiilidioksidin poistamista ilmakehästä. Metsät ovat keskeinen tekijä ilmastonmuutosta vastaan taisteltaessa, sillä ne sitovat tehokkaasti hiilidioksidia ilmakehästä ja vapauttavat ilmaan happea. Siten ne puhdistavat ilmaa hiilidioksidista eli toimivat hiilinieluina.
Hiilensidonta poistaa ilmakehään päästöjen kautta vapautuvaa hiilidioksidia. Ilmakehässämme oleva hiilidioksidi on lisääntynyt merkittävästi väestön kasvun ja ihmisten toiminnan myötä. Ilmakehän lisääntynyt hiilidioksidi, yhdessä muiden kasvihuonekaasujen kanssa, vaikuttavat ilmakehän lämpötilan nousuun.
Päästöjen kompensoinnissa rahoitetaan ympäri maailmaa hankkeita, jotka auttavat vähentämään hiilidioksidipäästöjä mitattavalla ja todennetulla tavalla. Näihin hankkeisiin kuuluu esimerkiksi uusiutuvan energian tuotanto, energiatehokkuuden parantaminen, metsien hävittämisen vähentäminen ja puiden istuttaminen.
Standardien mukaiset kompensointihankkeet tarkastetaan säännöllisesti, jotta voidaan varmistua päästövähennyksien, eli hiiliyksiköiden syntymisestä. Kun nämä hiiliyksiköt on saavutettu ja todennettu, esimerkiksi organisaatiot voivat ostaa ja käyttää niitä väistämättömien päästöjen kompensointiin.
Päästöjen hallinta on tärkeä ympäristöteko ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Päästöjä hallitsemalla yritys voi tavoitella jonkin tuotteen tai toiminnan hiilineutraaliutta. Hiilineutraalius on itsessään jo merkittävä kilpailuetu ja erottautumistekijä kuluttajien silmissä.
Ilmastoyksikkö vastaa yhtä kompensaatiohankkeessa tuotettua lisäistä hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO2e). Organisaatiot voivat ostaa päästöjään vastaavan määrän ja tukea näin kansallista hiilineutraaliustavoitetta. Ostetut yksiköt poistetaan, jotta ne eivät päädy takaisin järjestelmään ja aiheuta kaksoislaskentaa.
Green Carbonin omien kotimaisista hiilinieluista syntyvien ilmastoyksiköiden hinta on 28 €. Ulkomaisten yksiköiden hinta vaihtelee noin 10–30 € välillä.
Ilmastoyksiköt syntyvät Green Carbonin ja suomalaisten maanomistajien välisen lannoitusyhteistyön tuloksena. Oikeanlaisen lannoituksen ja hyvän metsänhoidon avulla lisätään puuston kasvua, minkä seurauksena syntyy uusia hiilinieluja.
Päästöjä tulisi yrittää vähentää mahdollisimman paljon, mutta tällä hetkellä ei kuitenkaan ei ole mahdollista vähentää päästöjä nollaan maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi uusiutuvaa sähköä ei ole tarpeeksi kattamaan maailmanlaajuista energian kysyntää ja hiilidioksidittomien liikennemuotojen määrä ei läheskään vastaa kansainvälisen kaupan tarpeita.
Päästövähennyksistä huolimatta on siis osa-alueita, joista päästöjä tulee väistämättä syntymään – välillisesti syntyviin päästöihin ei ole yhtä paljon mahdollisuuksia vaikuttaa ja silloin kompensointi on hyvä keino.
CO2-päästöjen lisääntyminen ilmakehässä on kansainvälinen ongelma. Ilmakehässä ei ole rajoja, eli kun hiilidioksidi pääsee ilmakehään, se leviää ja vaikuttaa globaaliin ilmastoon. Maantieteellisesti ei siis ole väliä missä hanke, josta ilmastoyksiköitä ostetaan, sijaitsee.
Metsitys tarkoittaa metsien uudelleenistuttamista.
Metsät ovat keskeinen tekijä ilmastonmuutosta vastaan taisteltaessa, sillä ne sitovat tehokkaasti hiilidioksidia ilmakehästä ja vapauttavat ilmaan happea. Siten ne puhdistavat ilmaa hiilidioksidista eli toimivat hiilinieluina.
Yhteistyömme myötä kartoitamme metsällesi sopivat keinot lisätä sen kasvua ja siten synnyttää uusia hiilinieluja. Ilmastotyön hyväksi tehtävien toimenpiteiden kautta maanomistajalla on mahdollisuus ansaita normaalien metsä- ja maatalouden tulovirtojen ulkopuolista lisäkorvausta tehtyihin toimenpiteisiin perustuen.
Ilmastonmuutos on monimutkainen ja globaali ilmiö, jonka hillitsemiseksi tarvitaan kaikkien yhteiskunnan toimijoiden panosta. Yrityksillä onkin nyt mahdollisuus tarkastella oman toiminnan ympäristövaikutuksia, minimoida ja kompensoida niitä, ja siten toimia alojensa suunnannäyttäjinä.
Hiilinielu kerää ja varastoi jotakin hiiltä sisältävää kemiallista yhdistettä, yleensä hiilidioksidia. Suomessa metsät ovat tärkeimpiä hiilinieluja, mutta maailmanlaajuisesti meret ovat toinen tärkein hiilinielu. Metsät ja meret sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä, jolloin niihin on sitoutuneena hiiltä, eli metsät, meret sekä muut fotosynteesiä käyttävät organismit toimivat hiilivarastoina. Lisäksi meriin liukenee hiilidioksidia sellaisenaan ja muissa epäorgaanisissa muodoissa.
Hiiltä voi myös vapautua takaisin ilmakehään esimerkiksi puiden lahoamisen seurauksena. Kun hiilidioksidia sitoutuu enemmän kuin sitä vapautuu takaisin ilmakehään, syntyy hiilinieluja
Kasvihuonekaasujen väheneminen tai poistuminen toimenpiteiden seurauksena. Lisäisyys on yksi virallisen kompensaation kriteereistä.
ISO 14064 -standardin mukainen toiminta tarkoittaa eräänlaista laatutodistusta, joka kattaa koko prosessin eri vaiheet maanomistaja sopimuksista yrityksille myytävien yksiköiden hallintaan. Auditoinnilla eli toiminnan tarkastuksella varmistetaan, että kaikki osapuolet ovat toteuttaneet sovitut asia siinä laajuudessa kuin on suunniteltu. Auditoinnissa sovelletaan ISO 14064-2 -standardia.
Puuttuuko tästä listasta mielestäsi jotain olennaista? Onko joku asia, mistä haluaisit tietää lisää? Ota yhteyttä niin selvitämme sen ja kerromme vastauksen sinun lisäksesi myös muille.
Onko päästölaskennan tarve tunnistettu ja etsitte työhön sopivaa työkalua? Tai onko laskentatyö jo käynnissä, mutta haluaisitte
Varte kulkee eturintamassa ympäristövastuullisen rakentamisen kehittäjänä. Varte on kotimainen rakennusalan yritys ja heidän ensimmäisessä asiakastarinassaan kerroimme,
Huiskula Oy on perinteikäs yli 90-vuotias suomalainen puutarha-alan perheyritys, joka on jo vuosien ajan vaalinut vastuullisuutta
Mahtavaa, että vastuullisuustyö kiinnostaa sinua. Ota yhteyttä suoraan myyjäämme; hän ottaa asiasi haltuun, ja ohjaa polkuasi eteenpäin.
Voit vaihtoehtoisesti täyttää yhteydenottolomakkeen, ja antaa viestikentässä tarkentavaa esitietoa yhteydenpitoa varten. Otamme sinuun yhteyttä muutaman työpäivän kuluessa.
Huomasithan asiantuntijamateriaalimme ympäristövastuullisuuden ajankohtaisista aiheista?
Tilaamalla uutiskirjeemme saat materiaalimme automaattisesti sähköpostiisi aika ajoin.
