Ratkaisu Suomen hiilinieluvajeeseen: kotimaiset keinot ovat olemassa

Suomi kohtaa lähivuosina merkittäviä haasteita ilmastotavoitteidensa saavuttamisessa, kun hiilinieluvaje kasvaa. Viimeaikaisten raporttien mukaan Suomen metsien hiilinielut ovat romahtaneet, mikä vaarantaa edellytykset täyttää EU:n asettamat hiilinielu- ja päästötavoitteet. Mikäli hiilinieluvaje ei parane nopeasti, valtio voi joutua ostamaan kalliita hiilensidontayksiköitä kansainväliseltä markkinalta, mikä aiheuttaisi veronmaksajille arviolta 0,8–2 miljardin euron lisäkustannukset. 

On kuitenkin olemassa ratkaisuja, jotka voivat estää tämän kustannuspiikin ja vahvistaa Suomen hiilinieluja ilman ulkomaisten päästöyksiköiden hankkimista. 

Kestävä metsänhoito avainasemassa

Metsänhoidon kestävät menetelmät, kuten metsien lannoitus ja kiertoajan pidentäminen, voivat merkittävästi lisätä hiilensidontaa. Tavoitteena on varmistaa, että Suomi voi saavuttaa ilmastotavoitteensa käyttämällä omia resurssejaan, ilman tarvetta turvautua ulkomaisiin päästöyksiköihin.  

Suomessa on jo olemassa kotimainen hiilimarkkina, jossa toimivat sertifioidut ja tieteellisesti todennetut ilmastoyksiköt. Näitä yksiköitä tuotetaan metsänhoidon avulla, mikä tarjoaa kestävän ja varman tavan vahvistaa hiilinieluja. Haasteena on saada valtio tunnustamaan tämän mallin mahdollisuudet ja ottamaan ne laajemmin käyttöön. 

Ilmastokestävä metsänhoito – ratkaisu hiilinieluvajeeseen

Metsien hiilinielun vahvistaminen on keskeisessä roolissa Suomen ilmastotyössä, sillä teknologiset hiilenpoistomenetelmät ovat laajassa käytössä vasta 2030-luvulla. Tämä tarkoittaa, että nyt tarvitaan pikaisia toimia luontopohjaisten hiilinielujen kasvattamiseen. 

Metsänomistajille suunnatut säädökset ja pakotteet ovat menneisyyttä, ja nyt painopiste on vapaaehtoisessa hiilimarkkinassa sekä ilmastokestävässä metsänhoidossa. Näiden yhdistelmä tarjoaa metsänomistajille uusia ansaintamalleja, samalla kun ne tukevat metsien kestävää kasvua ja ilmastotavoitteita. Kestävä metsänhoito on jo tunnustettu kansainvälisesti, ja vapaaehtoisen hiilimarkkinan sertifiointikehykset ovat toimivia. 

HiiliPlus+ – nopea keino vahvistaa hiilinieluja

Yksi lupaava ratkaisu on HiiliPlus+ -lannoitusmenetelmä, jonka avulla voidaan tuottaa nopeasti hiilidioksidia sitovia ilmastoyksiköitä. Menetelmä perustuu metsän lannoitukseen ja puuston lisäiseen kasvuun. Tuotetuista yksiköistä myydään vain puolet päästöyksikkökaupassa, kun taas toinen puoli jää ilmastopuskuriin, mikä varmistaa todennetun vaikutuksen. 

HiiliPlus+-yksiköt eivät ole pysyviä ikuisesti, mutta ne soveltuvat erinomaisesti jatkuvaan ilmastotyöhön, jossa päästöjä arvioidaan vuosittain. Tämä malli mahdollistaa luotettavan ja läpinäkyvän ilmastovastuullisuuden toteuttamisen. 

Suomessa hiilensidontamarkkina on edelleen kehittymässä, mutta sen nousu vaatii valtiolta toimenpiteitä ja yrityksiltä ymmärrystä ilmastotekojen tärkeydestä. EU:n hiilensidontadirektiivin odotetaan astuvan voimaan vuonna 2025, mikä toivottavasti nopeuttaa kotimaisten menetelmien käyttöönottoa. Samanaikaisesti lainsäädäntötyö, kuten liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitteeseen liittyvä joustomekanismi, voisi antaa vauhtia vapaaehtoisen hiilimarkkinan kehittämiselle. 

Sijoittaminen kotimaiseen metsään on paitsi ilmastoteko, myös investointi tulevaisuuteen ja paikalliseen työllisyyteen. Verovarojen käyttäminen ulkomaisten päästöyksiköiden sijaan kotimaisiin hankkeisiin luo monipuolisia hyötyjä sekä Suomelle että sen asukkaille. 

Läpinäkyvää ja vastuullista ilmastotyötä

Ilmastotekojen luotettava viestintä on yhä tärkeämpää yrityksille, mm. EU:n Green Claims –direktiivin haastaessa ilmastoväittämät. Vapaaehtoisen hiilimarkkinan tarjoamat mahdollisuudet ja Science Based Targets -aloitteen kehykset kannustavat yrityksiä ilmastotekoihin myös arvoketjun ulkopuolella. Tämä tarjoaa yrityksille turvallisen tavan viestiä ilmastovastuullisuudestaan ja edistää samalla ilmastotavoitteiden saavuttamista. 

Suomen metsien hiilinielut ovat ratkaisevassa asemassa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Onnistunut ilmastotyö edellyttää nyt panostuksia kotimaiseen metsänhoitoon, vapaaehtoiseen hiilimarkkinaan ja uusien teknologioiden hyödyntämiseen. Valtion ja yritysten yhteistyöllä Suomi voi saavuttaa ilmastotavoitteensa ilman ulkomaisia päästöyksiköitä ja varmistaa, että kansalliset verovarat käytetään viisaasti ja kestävästi. 

Lähteet:

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010656474.html

Artikkelin on kirjoittanut:

Eeva-Liisa Heinaro

Eeva-Liisa on vieraileva asiantuntija, joka on kartuttanut näkemystään hiilimarkkinasta metsäteollisuuden kansainvälisissä myyntitehtävissä sekä toimimalla kotimaisessa hiilimarkkinassa. Eeva-Liisa seuraa myös aktiivisesti kansainvälisen hiilimarkkinan kehittymistä ja kiemuroita.

Matti Toivonen

Matti on Green Carbonin toimitusjohtaja ja yksi HiiliPlus+ menetelmän kehittäjistä, Hiilensidonta ry:n puheenjohtaja sekä kaikkien alojen erikoismies.

Tutustu kotimaisiin HiiliPlus+ ilmastoyksiköihin.

Autamme vastuullisuustyösi kaikissa vaiheissa. Varaa maksuton 30 min. konsultaatio asiantuntijamme kanssa. Kartoitetaan yrityksenne tilanne yhdessä, ilman sitoumusta.

Kiinnostaako päästöjen laskenta?

Lataa esimerkkiraportti

Olemme tuottaneet esimerkkiyrityksen päästöraportin, jossa kuvaillaan, mitä raportti tyypillisesti pitää sisällään, miten tietoa esitetään ja mitä lukemia päästölaskenta antaa.

Tutustu muuhun vastaavaan sisältöön

Lue lisää hiilijalanjäljestä aikaisemmista artikkeleistamme tai katso aiheeseen liittyviä webinaareja.

Tilaa uutiskirje

Liittymällä listallemme pidämme sinut ajan tasalla tekemästämme työstä, sekä ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä uutisista ja ajankohtaisista aiheista.

Lataa esimerkkiraportit

Green carbonin uutiskirje

Ennen kuin lähdet:

Huomasithan asiantuntijamateriaalimme ympäristövastuullisuuden ajankohtaisista aiheista?

Tilaamalla uutiskirjeemme saat materiaalimme automaattisesti sähköpostiisi aika ajoin.