Maailma valmistautuu ponnistamaan ylös pandemian aiheuttamasta sosiaalisesta ja taloudellisesta ahdingosta. Samalla pyritään torjumaan käsillä olevaa ilmasto- ja ympäristökriisiä. Suomi on Euroopan unionin ohella ajamassa kestävää elvytystä, joka tulee kohdistamaan rahoitusta esimerkiksi ilmastotyötä ja kiertotaloutta edistäviin toimiin.
Ilmastonmuutos tulee vaatimaan tulevina vuosina erilaisia veroluonteisia maksuja ja ns. keppipolitiikkaa, mitkä yritysten näkökulmasta kytketään päästöihin ja hiilijalanjäljen hallintaan. Rakennusalalla tämä on jo edessä, kun uudistuva maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa toteutuessaan uudisrakentamisen rakennusluvan ehdoksi sovitut kriteerit hiilijalanjäljelle. Rakennustyömaan kokonaispäästöjä laskettaessa myös alihankkijat päätyvät suurennuslasin alle, jolloin lakimuutoksen vaikutus leviää laajalle: hiilijalanjäljen laskemisesta tulee välttämätöntä joko suoraan tai välillisesti.
Kepin sijaan EU ja Suomi pyrkivät ensisijassa laatimaan porkkanoita, joilla yrityksiä kannustetaan vastuullisuuteen.
Julkisten kannusteiden lisäksi vihreys painaa myös yksityisen sektorin rahoittajien vaakakupissa. Rahastot tulevat kiinnittämään yhä enemmän huomiota kohdeyhtiöiden vastuullisuuteen. Jos runsaspäästöinen yhtiö ei ala nyt ottaa päästöjään haltuun, rahoituksen hinta ja saatavuus voivat nousta ongelmaksi lähitulevaisuudessa.
Lainsäätäjien ja rahoittajien ohella vastuullisuutta penäävät myös kuluttajat. Tämän päivän nuoriso on kasvanut ilmastokriisin ytimessä, ja jo päiväkoti-ikäiset harjoittelevat YK:n kestävän kehityksen tavoitteita muun muassa kierrätyksen avulla. Kasvatamme sukupolvia, joilla on meitä enemmän tietoa ja taitoa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
Tiedostavat nuoret ovat paitsi kuluttajia, myös tulevaisuuden työvoimaa. Odotettavissa on, että nuoret haluavat yhä enemmän sitoutua työnantajiin, jotka eivät vain maksa palkkaa vaan edustavat myös heidän arvojaan. Pätevästä ja motivoituneesta työvoimasta käydään jatkuvaa taistelua eikä parhaita hakijoita enää houkutella etätyömahdollisuudella, playstationilla tai yhteisillä etelänmatkoilla.
Ilmastotavoitteiden toteutuminen vaatii laajoja toimia sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta.
Pelkkä hyväntekeväisyys ei enää riitä kriisin ratkaisemiseksi, vaan on luotava vaikuttamisen keinoja, jotka ovat myös taloudellisesti kannattavia. Hiilijalanjäljen laskenta ja hallinta eivät toteuta vain kestävän kehityksen ekologista ulottuvuutta, vaan niiden vaikutukset yltävät myös sosiaaliselle ja erityisesti taloudelliselle puolelle.
Tieto on avain asian kuin asian hallintaan. Se pienin ja ensimmäinen askel, joka jokaisen tulisi ottaa, on perehtyä aiheeseen. Ei tarvitse heti hypätä hiilikysymysten syvään päähän, vaan avata silmiään ja korviaan mahdollisuuksille. Tiedon valtatielle pääsee esimerkiksi Green Carbonin verkkosivuilla, Sitran julkaisuista tai ihan vain hakukonetta käyttämällä.
Matti Toivonen, toimitusjohtaja Green Carbon Finland Oy
Lue lisää aiheesta: Miten päästä alkuun?
