Markkinointitoimisto Aava & Bang teki yhteistyössä kanssamme kolmiosaisen blogisarjan, jossa nostetaan esille yritysten näkökulmasta ajankohtaisia asioita hiilijalanjäljestä.
Nyt kun olemme jo perehtyneet hiilijalanjälkeen kahden blogin verran, on aika siirtyä sanoista tekoihin. Ilmastoasiantuntijamme Christine antaa konkreettisia vinkkejä yrityksen hiilijalanjäljen kutistamiseen sekä aihepiiristä viestimiseen. Alkuperäinen artikkeli julkaistu Aava & Bangin kanavissa.
Hiilijalanjäljen jäljillä: Kuinka yrityksesi voi pienentää hiilijalanjälkeä ja viestiä siitä oikein?
Kuten monissa muissakin asioissa, myös ympäristöasioissa teot ratkaisevat. Pelkkä viherpesu ei ainakaan pidemmän päälle hyödytä ketään – päinvastoin, se vie uskottavuutta oikeilta toimilta ja saa kuluttajat epäluuloisiksi.
Mitä yritykset siis voivat tehdä arjessa hiilijalanjäljen pienentämiseksi? Mistä kannattaa aloittaa ja toisaalta, mitkä ovat pienimmät arjen teot, joilla voi olla vaikutusta? Ilmastoasiantuntija Christine Laine Green Carbonilta antaa meille vastauksia näihin kysymyksiin ja nostaa aluksi neljä osa-aluetta, joissa pääsee kohtuullisen helposti alkuun päästöjen vähentämisessä.
1. Energian säästäminen
“Kaikilla on varmasti jonkinlaista energiaa käytössään. Astetta alemmas -kampanja eli lämpötilan laskeminen vähän aiempaa alemmaksi on hyvä esimerkki siitä, miten energiaa voi säästää. Myös sähkö- ja kaukolämpösopimuksen vaihtaminen ympäristöystävällisempään, uusiutuvaan sähköön kannattaa tehdä.”
2. Työmatkaliikkuminen
“Työntekijät voivat työmatkoilla valita auton sijaan junan silloin, kun se on mahdollista. Yhteisesti voi myös sopia ja kannustaa siihen, että vaikka kerran viikossa kaikki tulisivat julkisilla kulkuvälineillä tai pyörällä töihin.”
3. Kierrättäminen
“Vaikka jätteiden ja veden päästöt ovat yleisesti ottaen pienet, kierrättämisestä ja vedenkulutuksen pienentämisestä voi olla helppo aloittaa. Kun työyhteisössä motivoidutaan tällaisiin konkreettisiin toimiin, syntyy yhdessä tekemisen henkeä. Sillä taas voi olla suuri vaikutus työtekijöiden ajatusmaailmaan.”
4. Materiaalien valinta
“Erilaiset materiaalit muodostavat suuren osan yrityksen hiilijalanjäljestä, joten ympäristöä vähemmän kuormittavien materiaalien valinnalla saadaan aikaan tuntuvia vaikutuksia.”
Laine muistuttaa vielä, että hiilijalanjäljen pienentämisessa kaikenlaisilla ja -kokoisilla teoilla on merkitystä.
“On tärkeää miettiä kulutukseen liittyviä asioita siitä näkökulmasta, mikä on lopulta tarpeellista. Jos yritys esimerkiksi ostaa kaikille hatut, tulevatko ne oikeasti käyttöön? Kaikki turha kannattaa jättää pois ja vaikuttaa hiilijalanjälkeen pienilläkin teoilla.”
Kompensointi tasoittaa hiilijalanjälkeä
Aivan kokonaan hiilijalanjäljestä on mahdotonta päästä eroon omaa toimintaa muuttamalla, sillä yleisesti ottaen kaikesta toiminnasta syntyy päästöjä. Hiilineutraaliuden tai jopa hiilinegatiivisuuden mahdollistaa kuitenkin kompensaatio, joka tässä yhteydessä tarkoittaa aiheutetun ilmastohaitan kumoamista vähentämällä päästöjä tai sitomalla omia päästöjä vastaava määrä hiiltä jossain muualla.
“Käytännössä kompensointi toteutetaan niin, että ostetaan palveluntarjoajilta päästöyksiköitä, jotka liittyvät erilaisiin projekteihin – esimerkiksi metsitykseen, biohiileen tai vaikka pienempipäästöisten liesien hankkimiseen kehittyvissä maissa”, Laine tarkentaa ja lisää, että kompensoinnin ei kuitenkaan pitäisi toimia helppona ratkaisuna omien päästöjen oikeuttamiseen.
“Ennen kompensoimista olisi tärkeää tehdä tiekartta oman yrityksen mahdollisista päästövähennystoimista. Ne tehdään ensin ja vähennetään omia päästöjä niin paljon kuin mahdollista.”
Kompensaatiosta alana onkin Laineen mukaan jo syntynyt “villi länsi”, kun sääntely ei ole ehtinyt mukaan alusta lähtien.
“Kompensaatio alana on syntynyt itsestään, ja sääntöjä on alettu luoda vasta sen jälkeen. Tällä hetkellä on vaikeaa arvioida, mitkä palvelut ovat oikeasti laadukkaita. Sääntelyä kuitenkin lisätään pikkuhiljaa, ja esimerkiksi Suomessa alalle tuli jo ohje hyviin käytäntöihin. On myös jo määritelty minimikriteerit, joiden avulla tunnistetaan laadukkaat yksiköt.”
“Kannustaisin käyttämään minimikriteerit täyttäviä yksiköitä ja ensisijaisesti sellaisia, jotka ovat hyödyllisiä luonnolle ja joilla ei ole muita haittavaikutuksia”, Laine neuvoo.
Kompensoinnin on täytettävä muun muassa seuraavat ehdot:
- Yksiköksi ei lasketa sellaisia toimia, jotka tehtäisiin joka tapauksessa.
- Hiilen sitomisen on oltava pysyvää (vähintään 100 vuotta).
- Kompensointi ei saa lykätä tai vähentää omia säästötoimenpiteitä.
“Kompensointi ei voi olla kuin anekauppaa. Kokonaisuus ei toimisi, jos kaikki tekisivät niin. Kompensointi on vasta viimeinen oljenkorsi”, Laine teroittaa.
“Uudessa ohjeistuksessa on eriteltynä myös yksiköt, joiden avulla ei voi tehdä päästöjen kumoutumisväittämää ja sitä kautta hiilineutraaliusväittämää. Tällaisia ovat kaikki kotimaiset yksiköt, jotka perustuvat metsien hiilensidontaan. Metsien aikaansaama hiilensidonta lasketaan automaattisesti Suomen valtion hyväksi. Esimerkiksi Green Carbonin HiiliPlus+ yksiköillä voi kuitenkin tukea Suomen ilmastotavoitteita”, Laine lisää.
Hiilijalanjäljestä viestimisessä olennaista on rehellisyys
Kun hiilijalanjäljen pienentämisen eteen on nähty vaivaa, siitä tietysti kannattaa myös viestiä. Yritykset saattavat kuitenkin pelätä hiilijalanjäljestään viestimistä viherpesusyytösten takia. Laine antaa siihen hyvät viiden kohdan ohjeet:
1. Ole rehellinen ja vältä hienoja, mahtipontisia sanoja.
“Jätä pois turha yritys kuulostaa mahdollisimman hienolta: älä kaunistele asioita, vaan panosta mieluummin rehellisyyteen. Ikinä ei voi olla liikaa tietoa, kerro mahdollisimman avoimesti ja läpinäkyvästi.”
2. Avaa tulokset selkeästi.
“Kerro, mitä kaikkea hiilijalanjälkeen on laskettu ja paljonko päästöt olivat.”
3. Perustele päätöksesi.
“Jos jotain on jätetty pois hiilijalanjäljen laskennasta, kerro myös, miksi niin on päätetty tehdä.”
4. Kerro suunnitelmistasi hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
“Laskennan tulosten lisäksi on tärkeää viestiä siitä, millä toimenpiteillä hiilijalanjälkeä aiotaan jatkossa pienentää.”
5. Muista, että ensimmäinen päästölaskenta on vasta lähtötilanne.
“Jos on kyse yrityksesi ensimmäisestä hiilijalanjäljen laskennasta, kukaan ei odota, että kaikki olisi heti täydellistä ja luvut ihannetasolla. Voit siis puhua nykytilanteestasi avoimesti ja myöntää kehityskohdat. Olennaisinta on tuoda esille, että haluatte tehdä asioille jotain. Kun sitten on menty parempaan suuntaan, päästölaskennan avulla voidaan todentaa ja seurata, millaisia kehitysaskeleita on otettu.”
Tärkeintä on oikea suunta
Johtopäätöksenä tässä blogisarjassa esille tulleista näkökulmista voidaan varmasti todeta, että tärkeintä on tiedostaa hiilijalanjälkeen vaikuttavat asiat ja pyrkiä aktiivisesti muuttamaan yrityksen toimintaa ympäristöystävällisempään suuntaan. Hiilijalanjäljen laskenta voi olla tässä se ratkaiseva askel, joka herättää toimimaan.
Toivottavasti myös blogimme antoivat ajattelemisen aihetta ja pientä sysäystä muutosta kohti! Jos et vielä tutustunut aiempiin artikkeleihin, ne löytyvät täältä:
Hiilijalanjäljen jäljillä: Mikä siinä mietityttää ja mitä siitä tulee tietää?
Hiilijalanjäljen jäljillä: Esimerkkiyrityksenä esimerkillinen Wunderdog
