fbpx

Joulun paketeista ilmat pois

Joulu tulla saa – ja samoin saavat paketit

Päivien pimetessä alkavat hiiret napsutella ja sormet viuhtoa läpi verkkokauppojen tuotevalikoimia. Moni löytää verkosta niin lahjat pukinkonttiin, vaatteet ja kengät talven varalle, kuin myös pientä piristettä kaamoksen keskelle. Pandemian suljettua ihmiset koteihinsa, verkko-ostamisen makuun on toden teolla päästy.

Kaupankäynnin siirtyminen verkkoon näkyy pakettiliikenteen vuosittaisena kasvuna. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tekemässä postimarkkinaselvityksessä pakettien virta kasvoi lähes 10 % jo vuonna 2019. Koronapandemian vaikutuksesta pakettiliikenteessä nähtiin oikea kasvuloikka vuonna 2020, kun pakettien jakeluvolyymi kasvoi arviolta n. 20 % edellisvuoteen verrattuna.

Kotimaisella ja globaalilla tasolla tapahtuva verkkokaupan kasvu tarkoittaa myös kuljetusliikenteen päästöjen kasvua. Jouluisin tavaravirta käy vilkkaimpana. Valitettavasti verkko-ostoksella on toimitusmaksun lisäksi myös toisenlainen hintalappu, joka voi tulla kalliiksi ilmastollemme.

Paljonko ilmaa kulkee valtateillä?

Oletko koskaan ihmetellyt tilaamaasi pakettia avatessa, miten yltäkylläisesti pakkausmateriaalia on käytetty tai miten paljon tyhjää paketin sisältä löytyy? Liian usein pakkauksissa kulkee ylimääräistä täytettä tai pelkkää ilmaa. Pakkaus voi lohkaista yllättävän suuren osan tuotteen hiilijalanjäljestä.

Riippuen tilaamastasi tuotteesta, kuljetuksen aiheuttamat päästöt voivat jopa ylittää tuotteen valmistuksesta syntyneet päästöt. Tasaisten tavaravirtojen logistiikka on viritetty äärimmilleen, mutta suoraan kuluttajille toimitettavien pakettien koko, näkö ja volyymi vaihtelevat niin paljon, että tällainen virtaviivaistaminen on usein vaikeaa ellei mahdotonta.

Postin arvion mukaan ero kivijalkakaupasta ja verkkokaupasta ostettujen tuotteiden hiilijalanjälkien välillä syntyy pääasiassa viimeisillä kilometreillä – eli matkalla jakelukeskuksesta kuluttajalle. Logistiikkayhtiöillä on siis hyvät mahdollisuudet leikata näitä päästöjä, ja esimerkiksi Posti on asettanut tavoitteekseen olla toimintansa kannalta nollapäästöinen vuoteen 2030 mennessä. Myös verkkokauppajätti Amazon on luvannut pienentää hiilijalanjälkeään tuntuvasti.

Pakettiliikenteen määrän yhä kasvaessa tämä haaste käy kuitenkin vaikeammaksi. Kestävämmät ratkaisut voivat vaatia hyvinkin kalliita investointeja, ja mitä suuremmaksi kuljetettavien pakettien volyymi kasvaa, sitä enemmän investointeja tarvitaan. Lisäksi kansainvälisiin logistiikkaketjuihin mahtuu monenlaista toimijaa ja välikättä, jotka eivät kaikki ajattele yhtä vihreästi.

Paketilla on väliä

Logistiikkaketjun virtaviivaistamisella ei voida vaikuttaa itse kuljetettavaan sisältöön. Vaikka pakkausmateriaaleista tehdään koko ajan ekologisempia ja kierrätettävämpiä, vaivannäkö valuu hukkaan, jos niitä käytetään edelleen kohtuuttomasti.

Esimerkiksi teknologiajätit, kuten Samsung ja Apple, pyrkivät vähentämään tuotteidensa pakkauksessa käytettävän muovin määrää. Insinöörimäinen tarkkuus on siirtynyt laitteista myös pakkauksiin, ja vaikkapa uuden kännykän tai tabletin ostaja voi vain hämmästellä, miten tyköistuvaksi tuotepakkaus on tehty.

Kaikilla ei kuitenkaan ole varaa investoida pakkauksen designiin, vaan monella verkkokaupalla on käytössään vain rajattu määrä vaihtoehtoja. Kun tarjolla on vain tietynkokoisia laatikoita, voi esimerkiksi tilattu kenkäpari saapua laatikossa, johon olisi mahtunut puolentusinaa kenkää. Ylijäänyt tila on työnnetty täyteen kuplamuovia.

Verkkokaupoissa viihtyvän kuluttajan onkin syytä kiinnittää huomiota, millaisia paketteja mistäkin verkkokaupasta on kotiinsa saanut. Jos pakkauskäytännöissä tai logistiikassa on moitittavaa, siitä voi ja saa pitää ääntä!

Esimerkki- Sertifikaatti