Kuvalähde: Pixabay
Lähestyvä joulu kiinnittää niidenkin suomalaisten katseet metsiin, jotka eivät sinne tavallisesti tähyile. Jouluperinteeseemme kuuluu tiivisti olohuonettamme koristava kuusi, aito tai muovinen. Makuasia. Mikäli kuusivalinnassa haluaa huomioida hiilijalanjäljen suuruuden, kohtaa helposti ongelmia, joita edellisessä artikkelissamme kuvasimme. Samasta aiheesta uutisoi myös Yle, jonka kolumnissa ympäristöekologian dosentti Mia Rönkä pohtii joulukuusen valintaa ilmastonäkökulmasta. Aihe on näin joulun alla keskeinen, mutta entäpä jos kiinnittäisimme huomioita niihin miljooniin kuusiin ja muihin puulajeihin, jotka kasvavat metsissämme ympäri vuoden, arjet ja pyhät?
Kuusi on Suomen toiseksi yleisin puulaji, ja männyn ja koivun ohella se muodostaa noin 97 % metsiemme puustosta. Suomi on Euroopan metsäisin maa ja kiitos pitkän, perinteikkään ja laadukkaan metsänhoidon ja -tutkimuksen, Suomen metsät voivat ja kasvavat hyvin. Metsänhoidon arvo on ymmärretty, sillä Suomi on perinteisesti elänyt metsästä. Viime vuosi oli puukaupan suhteen ennätyksellinen, tälle vuodelle ennusteet viittaavat siihen, että markkinat palaavat maltillisemmille urille. Kasvua enteillään kuitenkin sekä vientiin että sellukauppaan, joten metsä on meille yhä vihreää kultaa.
Vihreän kullan lisäksi metsämme ovat myös vihreää hiiltä, sillä kasvava puusto sitoo yhteyttäessään ilman epäpuhtauksia ja muodostaa näin ympäristön suojelemisen kannalta oleellisia hiilinieluja. Mitä enemmän biomassaa eli puustoa on, sitä enemmän hiiltä sitoutuu. Vaikka nämä faktat on tunnettu jo pitkään, on metsien maksimaaliseen kasvuun tähtäävien toimenpiteiden hyödyntämisessä vielä paljon kehitettävää. Metsissämme on valtava kasvupotentiaali ja maan- ja metsänhoidollisten toimenpiteiden avulla kasvua voidaan entisestään tehostaa ja tätä kautta synnyttää yhä suurempia hiilinieluja.
Vihreän kullan ja vihreän hiilen ohella metsä on myös osa suomalaista mielenmaisemaa. Laskevan auringon säteissä oranssina kylpevät männynrungot, varjoisa ja uljas kuusikko, kesästä lupauksen antava nupullaan oleva rantakoivikko… Kansallispuistojemme kasvavat kävijämäärät osoittavat, että me viihdymme luonnossa yhä edelleen. Eikä ihme, sillä luonnossa liikkumisella on tunnetusti valtaisasti hyvinvointia ja terveyttä lisääviä vaikutuksia. Metsä tekee meille hyvää.
Joulu kokoaa ihmiset ympäri maailmaa joulukuusen ympärille. Soisimme meidän kaikkien muistavan, että joulun ohella meillä on 364 muuta päivää, jolloin voimme hakeutua kuusen tai muun puun äärelle voimaan hyvin. Ja vaikkemme tekisikään niin, samaan aikaan metsät täyttävät yhtä merkittävintä tehtäväänsä: sitovat niitä epäpuhtauksia, joita me ihmiset maapalloon tuotamme. Uskolliset vihannat metsät, kiitos.
Rauhaisaa joulua!
Green Carbon -team
