Tässä artikkelissa
Yritysten päästölaskennasta puhuttaessa esiin nousevat scope 1, scope 2 ja scope 3 päästöt. EU:n CSRD-direktiivi velvoittaa suuryritykset raportoimaan kaikki kolme scopea, VSME-standardi ohjaa pk-yrityksiä laskemaan vähintään scopet 1–2. Mutta mitä nämä termit oikeasti tarkoittavat käytännössä – ja miksi ne ovat keskeisiä yrityksen hiilijalanjäljen ja raportoinnin kannalta?
Mitä scope 1, 2 ja 3 päästöt tarkoittavat?
Lyhyesti sanoen: scope-jaottelu on tapa erotella yrityksen päästölähteet kolmeen eri kategoriaan: suorat päästöt = scope 1, ostoenergian epäsuorat päästöt = scope 2 ja arvoketjun epäsuorat päästöt = scope 3.
Scope-jaottelu ja -päästöt ovat keskeinen osa:
- hiilijalanjäljen laskentaa
- ESG-raportointia
- CSRD-direktiiviä
- yrityksen vastuullisuusstrategiaa
Päästölähteiden scope-jaottelu tulee GHG-protokollasta, joka on maailman käytetyin standardi kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseen ja raportointiin. Yrityksen kasvihuonekaasupäästöt erotellaan näihin eri päästöluokkiin sen mukaan, miten ne syntyvät.
| Scope 1 | Scope 2 | Scope 3 |
|---|---|---|
| suorat päästöt | ostoenergian epäsuorat päästöt | arvoketjun epäsuorat päästöt |
| Suoraan yrityksen omasta toiminnasta aiheutuvat päästöt | Esimerkiksi toimitiloissa käytetyn sähkön tuottamisen aikaiset päästöt | 15 eri kategoriaa, jotka jaoteltu joko toimitusketjun tai hankintaketjun mukaan |
| Vaikutusmahdollisuus: korkea | Vaikutusmahdollisuus: keskitaso | Vaikutusmahdollisuus: rajallinen |
| Scope 1 |
|---|
| suorat päästöt |
| Suoraan yrityksen omasta toiminnasta aiheutuvat päästöt |
| Vaikutusmahdollisuus: korkea |
| Scope 2 |
| ostoenergian epäsuorat päästöt |
| Esimerkiksi toimitiloissa käytetyn sähkön tuottamisen aikaiset päästöt |
| Vaikutusmahdollisuus: keskitaso |
| Scope 3 |
| arvoketjun epäsuorat päästöt |
| 15 eri kategoriaa, jotka jaoteltu joko toimitusketjun tai hankintaketjun mukaan |
| Vaikutusmahdollisuus: rajallinen |
Scope 1 päästöt – omasta toiminnasta
Scope 1 päästöt tarkoittavat niitä kasvihuonekaasupäästöjä, jotka syntyvät yrityksen omassa toiminnassa tai sen hallinnoimista lähteistä. Scope 1:n neljä pääluokkaa:
- Kiinteä palaminen: lämmitys, energiantuotanto (öljy, kaasu, hiili)
- Liikkuva palaminen: yrityksen omistama tai vuokraama ajoneuvokalusto
- Prosessipäästöt: kemialliset tai biologiset prosessit (esim. sementti, teräs)
- Paenneet päästöt: kylmäaineiden ja SF₆:n vuodot laitteista
Näissä tilanteissa päästö syntyy suoraan yrityksen toiminnan seurauksena – ei ulkoistettuna palveluna tai hankintana. Juuri tämän vuoksi scope 1 on usein ensimmäinen askel päästölaskennassa: data on helposti saatavilla ja yrityksen omat vaikutusmahdollisuudet ovat suuret.
Esimerkki: Kuljetusyritys, jonka koko kalusto toimii dieselillä, polttoainepäästöt ovat luokassa scope 1. Sähköautoihin siirtyminen siirtää päästöt scope 2:een.
Scope 2 – ostoenergian ilmastovaikutus
Scope 2 kattaa epäsuorat päästöt, jotka syntyvät yrityksen käyttämän ostetun energian tuotannosta. Eli – vaikka itse päästö syntyy energiantuottajan toiminnassa, se lasketaan sitä käyttävän yrityksen ilmastovaikutukseksi. Käytännössä scope 2 sisältää esimerkiksi:
- toimistojen ja tuotantolaitosten sähkönkulutuksen sekä
- kaukolämmön tai jäähdytyksen
Näiden päästöjen suuruus riippuu suoraan siitä, minkälaista energiaa yritys ostaa – esimerkiksi uusiutuva sähkö voi pienentää scope 2 päästöjä merkittävästi.
Scope 2 päästöt lasketaan kahdella eri tapaa:
- sijaintiperusteinen (location-based): päästöt lasketaan maantieteellisen alueen keskimääräisiä päästökertoimia käyttäen (esim. Suomen sähköntuotannon CO₂e/kWh)
- markkinaperusteinen (market-based): käyttää yrityksen omiin sopimuksiin perustuvia kertoimia – esim. jos yritys on ostanut 100 % uusiutuvaa sähköä, voi raportoida 0 CO₂e.
| Sijaintiperusteinen | Markkinaperusteinen | |
|---|---|---|
| Laskentaperuste | Maantieteellinen sijainti ja sähköverkon keskimääräinen tuotantojakauma. | Ostosopimukset ja tehdyt energiakumppanuudet (esim. tuulisähkö). |
| Päästökerroin | Perustuu alueellisiin tilastoihin (esim. Fingridin tai Motivan tiedot). | Perustuu sähkönmyyjän toimittamaan tuotekohtaiseen päästökertoimeen. |
| Vihreän energian vaikutus | Ei huomioi mahdollisia alkuperätakuita; luku on kaikille sama samassa verkossa. | Mahdollistaa nollapäästöisen raportoinnin hankkimalla uusiutuvaa energiaa (päästökerroin 0). |
| Raportointi | Kuvaa yleistä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. | Kuvaa yrityksen omia aktiivisia valintoja energiamarkkinoilla. |
| Sijaintiperusteinen |
|---|
| Laskentaperuste: Maantieteellinen sijainti ja sähköverkon keskimääräinen tuotantojakauma. |
| Päästökerroin: Perustuu alueellisiin tilastoihin (esim. Fingridin tai Motivan tiedot). |
| Vihreän energian vaikutus: Ei huomioi mahdollisia alkuperätakuita; luku on kaikille sama samassa verkossa. |
| Raportointi: Kuvaa yleistä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. |
| Markkinaperusteinen |
| Laskentaperuste: Ostosopimukset ja tehdyt energiakumppanuudet (esim. tuulisähkö). |
| Päästökerroin: Perustuu sähkönmyyjän toimittamaan tuotekohtaiseen päästökertoimeen. |
| Vihreän energian vaikutus: Mahdollistaa nollapäästöisen raportoinnin hankkimalla uusiutuvaa energiaa (päästökerroin 0). |
| Raportointi: Kuvaa yrityksen omia aktiivisia valintoja energiamarkkinoilla. |
GHG-protokollan mukaan yrityksen tulee laskea ja raportoida scope 2 -päästöt sekä sijainti- että markkinaperusteisesti, mutta yrityksen hiilijalanjälkeen lasketaan mukaan markkinaperusteiset päästöt.
Monille yrityksille scope 2 on nopein tapa tehdä näkyviä päästövähennyksiä, koska energialähteiden vaihtaminen on usein suoraviivaista.
Scope 3 – arvoketjun epäsuorat päästöt
Scope 3 päästöt kattavat kaikki yrityksen arvoketjussa syntyvät epäsuorat päästöt, jotka eivät kuulu scope 1 tai 2 -luokkiin. Scope 3 on luokista laajin – ja usein myös (toimialasta riippuen) merkittävin. GHG-protokollan Scope 3 -standardi jakaa nämä päästöt kahteen eri virtaan ja yhteensä 15 eri kategoriaan:
Toimittajien suuntaan, hankintaketju, upstream:
- Ostetut tavarat ja palvelut
- Pääomahyödykkeet
- Energia- ja polttoainetoiminnot (ei scope 1/2)
- Ylävirtaan kuuluva kuljetus ja jakelu
- Jätteet ja vesi
- Liikematkat
- Työntekijöiden työmatkaliikenne
- Vuokratut omaisuuserät (upstream)
Asiakkaiden suuntaan, toimitusketju, downstream:
- Alavirtaan kuuluva kuljetus ja jakelu
- Myytyjen tuotteiden käsittely
- Myytyjen tuotteiden käyttö
- Myytyjen tuotteiden elinkaaren päätös
- Vuokratut omaisuuserät (downstream)
- Franchising
- Sijoitukset
Esimerkiksi valmistavassa yrityksessä raaka-aineiden tuotanto tai tuotteiden käyttö voi aiheuttaa moninkertaiset päästöt verrattuna omaan energiankulutukseen. Vaikka scope 3 päästöihin vaikuttaminen on haastavampaa, se tarjoaa myös suurimman mahdollisuuden todellisiin päästövähennyksiin.
Ajankohtaista: GHG-protokolla on päivittämässä scope 3 -standardiaan – prosessi on käynnissä ja lopulliset uudet standardit odotetaan vuoden 2027 loppuun mennessä. https://ghgprotocol.org/ghg-protocol-corporate-suite-standards-and-guidance-update-process
GHG-protokolla ja ISO ilmoittivat syyskuussa 2025 strategisesta kumppanuudesta standardien yhdenmukaistamiseksi.
https://www.iso.org/news/2025/09/iso-and-ghgp-partnership
Miksi scope 3 päästöt ovat tärkeitä?
Useimmilla yrityksillä valtaosa – jopa 70-90% päästöistä syntyy arvoketjussa – ei omassa toiminnassa. Toisin sanoen:
- suurin vähennyspotentiaali löytyy juuri scope 3:sta
- toimitusketju ratkaisee ilmastovaikutukset
- kilpailuetu syntyy vastuullisuudesta
Miten scope 1, 2 ja 3 päästöt lasketaan? Näin aloitat päästölaskennan käytännössä
Moni yritys tietää, että päästölaskenta pitäisi tehdä – mutta ei tiedä, mistä aloittaa. Tässä yksinkertainen mutta tehokas malli, jolla pääset liikkeelle ja viet laskennan oikeasti maaliin asti.
1. Päästöjen kartoitus
Scope 1, 2 ja 3 päästöjen laskenta alkaa päästölähteiden tunnistamisesta. Yrityksen tulee ensin kartoittaa, missä kaikissa toiminnoissa kasvihuonekaasupäästöjä syntyy, ja luokitella ne oikeisiin kategorioihin.
Aloita scope 1 ja 2 päästöistä. Ensimmäinen askel on kartoittaa helpommin saatavilla oleva data:
- polttoaineiden kulutus
- ajoneuvot
- ostettu sähkö ja lämpö
Miksi tämä toimii? Koska data on jo olemassa, ja se tekee laskennasta suoraviivaista. Saat nopeasti ensimmäisen hiilijalanjäljen. Tämä vaihe luo perustan koko päästölaskennalle.
Laajenna scope 3 päästöihin. Seuraavaksi siirrytään suurimpaan mutta haastavimpaan osaan, arvoketjun päästöihin. Voit aloittaa esimerkiksi näistä korkean vaikutuksen kategorioista:
- hankinnat (materiaalit, palvelut)
- kuljetus ja logistiikka
- liikematkustus
Jos scope 3 tuntuu ylivoimaiselta – älä yritä tehdä kaikkea kerralla – keskity ensin 80/20-sääntöön: mistä kategorioista suurin osa päästöistä syntyy?
2. Datan kerääminen
Kartoittamisen jälkeen kerätään laskentaan tarvittava data. Yksi yleisimmistä virheistä on odottaa täydellisyyttä; todellisuus on kuitenkin aika arkista: päästölaskentaan tarvittava data on hajanaista, tulee useista eri lähteistä ja on erilaisissa muodoissa. Vaikka saisit kaiken laskentaan tarvittavan datan exceleinä, ne eivät todennäköisesti ole suoraan yhteensopivia. Osa datasta voi olla arvioita, sillä tarkkaa määrää ei ole kirjattu minnekään, osa perustuu keskiarvoihin ja osa tulee toimittajilta.
On kuitenkin parempi lähestyä päästölaskentaa iteratiivisena prosessina, joka kehittää itseään vuosi vuodelta sitä mukaa, kun tiedot ja taidot karttuvat, kuin olla tekemättä mitään siitä syystä, ettei kaikkea saa kerralla valmiiksi.
Hiilijalanjäljen laskenta on harvoin kertaluonteinen prosessi, vaan päästöjen määrää tulisi tarkastella uudestaan, mikäli liiketoiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia.
Myös päästövähennyssuunnitelma tarvitsee ajantasaista päästötietoa, jotta voidaan nähdä eri toimenpiteiden vaikuttavuus, ja raportoida suunnitelman etenemisestä.
3. Päästölaskenta hiilidioksidiekvivalentteina
Varsinainen laskenta tehdään käyttämällä päästökertoimia, joiden avulla eri päästölähteet muunnetaan yhtenäiseen ja vertailukelpoiseen muotoon, CO₂e – eli hiilidioksidiekvivalentiksi. Tämä tekee eri päästölähteistä vertailukelpoisia ja mahdollistaa kokonaisvaltaisen hiilijalanjäljen laskennan.
Tässä vaiheessa yritykset tyypillisesti käyttävät laskentatyökaluja (esimerkiksi Excel) tai ulkoistavat laskennan asiantuntijalle.
Lopputulos: yrityksen ensimmäinen hiilijalanjälki eli baseline – eli se määrä päästöjä, johon tulevien vuosien päästöjä ja niiden muutoksia verrataan.
4. Analyysi ja toimenpiteet
Päästölaskennan jälkeen tulokset analysoidaan ja niistä voi tunnistaa:
- hiilijalanjäljen kokonaisjakauman, eli mistä päästöt oikeasti syntyvät
- mitkä ovat top 3 päästölähteet
- hiili-intensiteetin, tai muita kuvaavia lukuja, kuten esimerkiksi hiilijalanjälki / työntekijä.
Usein yllätys: suurin päästölähde ei ole oma toiminta – vaan hankinnat.
Ensimmäinen hiilijalanjäljen laskenta on hallussa, onnittelut!
Tämä on kuitenkin yleensä vasta ensimmäinen askel vastuullisuuden valtatiellä: seuraavaksi pitäisi miettiä, mitä näille päästöille oikein tehdään, tai ovatko ne paljon vai vähän. Tarvitaan jatkotoimenpiteitä.
5. Aseta päästövähennystavoitteet
Ilmastotyö ei olisi konkreettista ilman päästövähennystavoitteita, eli sellaisia tekoja, joiden avulla yritys pyrkii vähentämään kokonaispäästöjänsä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi:
- siirtyminen uusiutuvaan sähköön
- toimittajavaatimusten kiristäminen
- logistiikan optimointi
Hyvä tavoite on mitattava (esim. -30 %), ajallinen (esim. 2030 mennessä) tai kohdistettu (esim. scope 3 hankinnat). Tavoitteellisuus myös tukee päätöksentekoa, kun kilpailuasetelmassa valintakriteerinä on esimerkiksi vähäpäästöisempi ratkaisu.
Tavoitteiden kautta erilaisten tekojen vaikutusta hiilijalanjälkeen pystyy mittaamaan, ja mikä tärkeintä: tämä antaa suoraan dataa päästövähennyssuunnitelmaan, eli ilmastotiekarttaan, joka kokoaa päästövähennystoimenpiteet tavoitteelliseksi vastuullisuuden välineeksi.
6. Tee päästöjen laskennasta jatkuva prosessi
Päästölaskenta ei ole kertaprojekti. Sen pitäisi olla osa:
- strategiaa
- raportointia
- liiketoiminnan kehittämistä.
Vastuullisuustyö rakentaa kilpailuetua, vastaa asiakkaiden valveutuneisiin vaatimuksiin, valmistaa tulevaan (ja kenties kiristyvään) säätelyyn ja ennen kaikkea osoittaa arvopohjasi muille yrityksille. Vastuullisuustyötä systemaattisesti tekevät yritykset päivittävät päästödataa säännöllisesti, seuraavat hiilijalanjäljen kehitystä ja sitovat päästöjen vähentämisen osaksi päätöksentekoa.
Usein kysyttyä scope 1-3
Lisää kysymyksiä ja vastauksia Usein Kysytyissä Kysymyksissä
Haluatko tietää, mistä sinun yrityksesi päästöt oikeasti syntyvät?
Autamme sinua laskemaan scope 1, 2 ja 3 päästöt käytännönläheisesti – ja tunnistamaan suurimmat vähennyspotentiaalit.