Vuosi 2023 lähenee loppuaan ja on hyvä pysähtyä hetkeksi tarkastelemaan, miten vuosi meni ”noin omasta mielestä”. Sen verran paljon on tapahtunut globaalissa hiilimarkkinassa, että yksi artikkeli ei ehkä riitä yhteenvedoksi. Päältä katsottuna suhteellisen nuori markkina on käynyt läpi aikamoisen vuoristoradan. Huonojen uutisten ja lukujen alta löytyy kuitenkin paljon hyviä asioita, jotka lupaavat parempaa vuotta 2024.
Vapaaehtoinen hiilimarkkina mainekriisissä
Maailmantalouden hidastuminen on näkynyt myös yritysten ilmastobudjeteissa. Globaali vastatuuli on pakottanut yritykset säästämään, myös ilmaston kustannuksella. Toisaalta on syntynyt aitoja win-win mahdollisuuksia, kun aiemmin tehty ilmastotyö ja hiilijalanjäljen hillitseminen on mahdollistanut kustannustehokkuutta taloudellisesti tiukassa tilanteessa.
Vapaaehtoisen hiilimarkkinan maine on kärsinyt pahasti, kun on paljastunut kuinka kansainväliset huonolaatuiset projektit ovat läpäisseet sertifiointiyritysten seulan. Suuryritykset ovat ostaneet miljoonilla ja miljoonilla hiilikrediittejä, jotka eivät ole toteuttaneet luvattua hiilensidontaa. Myös hiiliyksiköiden välittäjät ovat saaneet osansa mainehaitasta. Luottamuspula on saanut markkinan lähes pysähdyksiin vuonna 2023, ja se näkyy yksikkökaupan volyymeissä ja hinnoissa.
Hyvä uutinen on se, että suuret luokituslaitokset ovat tarkentaneet prosessejaan ja kriteeristöjä, ja pyrkivät näin saamaan takaisin luottamuksen. Samanaikaisesti kysyntä on kasvanut läpinäkyvästi ja luotettavasti tuotetuille ilmastoyksiköille. Mitä lyhyempi arvoketju on tuottajalta ostajalle, sitä selkeämpi on myös vastuu.
Ilmastotyön painopiste omasta toiminnasta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen
Vuoden 2023 aikana on puhuttu myös yritysten ilmastotyön yhteiskunnallisesta arvosta. Kompensaation sijaan käytetään termiä kontribuutio, joka kuvaa vaikuttamista yli oman arvoketjun. Englanninkielinen iskulause on ‘reduce within – finance beyond’, eli tukemalla oman arvoketjun ulkopuolella tapahtuvia ilmastotekoja, voi vaikuttaa laajemmin ilmastotyön onnistumiseen. Myös isot toimijat, kuten SBTi ja Gold Standard ovat nostaneet kontribuutioajattelua esiin. Yksi ajureista on kiire. Jotta meillä olisi mitään onnistumisen mahdollisuuksia saavuttaa 1,5 asteen tavoite vuonna 2030, pitää toimia nopeasti ja laajasti.
Uusi trendi, ehkä osaksi mainesyistä, on se, että ilmastoyksiköitä ostavat haluavat mukaan projektiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Rahoittamalla ilmastoprojektia saadaan useita etuja. On mahdollista varmistaa mahdollisimman laadukas lopputulos, ja myös varmistaa osuus tuotetuista ilmastoyksiköistä. Pohjoismaissa on jo muutama korkean profiilin projekti. Esimerkiksi Microsoft on investoinut Tanskaan Orsted-projektiin. H&M on muiden mukana Frontier-projektissa, joka panostaa hiilenpoiston ratkaisujen kehittämiseen.
Erilaiset teknologiset DAC-ratkaisut ovat kuitenkin vasta siemenvaiheessa, ja vaativat valtavia taloudellisia panostuksia toteutuakseen. Tällä hetkellä käytössä olevat ratkaisut poistavat vasta 1% siitä CO2e määrästä, jonka niiden arvioidaan poistavan vuonna 2030. On kuitenkin todennäköistä, että kehityskaari lähtee jyrkkään nousuun, kun teknologia on skaalattavissa. Siihen asti luontopohjainen hiilensidonta, kuten metsien hiilinielut, on vaikuttavin vaihtoehto.
Sääntelyllä raamit hiilimarkkinalle
Kansainvälisen regulaation heikkoudet ovat myös hillinneet vapaaehtoisen hiilimarkkinan kehitystä. Tähän on tulossa muutos, muun muassa EU:n tulevan direktiivin hiilensidonnan sertifiointiin uskotaan tuovan selkeyttä markkinan toimijoille ja asiakkaille. Lisäksi direktiivistä toivotaan myös työkalua kaksoislaskentaproblematiikkaan. EU:n parlamentti päätti istunnossaan marraskuun lopussa jatkaa direktiivin käsittelyä maakohtaisissa neuvotteluissa.
Ilmastoyksikkömarkkinan odotetaan jatkavan kasvuaan vuonna 2024. Ilmastotyöllä on kiire, jos aiomme pitää kiinni 1.5 asteen, tai edes 2 asteen tavoitteesta. Tämän vuoden COP 28-ilmastokokouksen agendalla on ollut Pariisin sopimuksen artikla 6, ja siihen ehdotetut muutokset. Päätöksistä kuulemme lähipäivinä lisää.
Hiilimarkkina on omituinen viidakko täynnä lainsäädännöllisiä ja juridisia – sinänsä tärkeitä, mutta vaikeasti tulkittavia – kiemuroita. Lait ja säädökset elävät omaa elämäänsä, liittymättä kasvien ainutlaatuiseen biologiseen prosessiin. Ensi kasvukaudella puut sitovat taas hiilidioksidia ilmasta ja varastoivat sitä biomassaansa, tapahtuipa vapaaehtoisen hiilimarkkinan kiemuroissa mitä tahansa. Fiksuilla aktiivisilla toimenpiteillä voimme tehostaa kasvua ja hyödyntää tämän lisäisen hiilensidonnan ilmastotyössä välittömästi – koska ilmastolla ei ole aikaa odotella.
Artikkelin on kirjoittanut:
Eeva-Liisa Heinaro
Eeva-Liisa on vieraileva asiantuntija, joka on kartuttanut näkemystään hiilimarkkinasta metsäteollisuuden kansainvälisissä myyntitehtävissä sekä toimimalla kotimaisessa hiilimarkkinassa. Eeva-Liisa seuraa myös aktiivisesti kansainvälisen hiilimarkkinan kehittymistä ja kiemuroita.
Tutustu kotimaisiin HiiliPlus+ ilmastoyksiköihin.
Autamme vastuullisuustyösi kaikissa vaiheissa. Varaa maksuton 30 min. konsultaatio asiantuntijamme kanssa. Kartoitetaan yrityksenne tilanne yhdessä, ilman sitoumusta.
