YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteista (SDG,), jotka kirjattiin Agenda2030-toimintaohjelmaan. Toimintaohjelma kannustaa kaikkia jäsenmaita ponnistelemaan kestävän kehityksen vahvistamiseksi talouden, ympäristön ja hyvinvoinnin osa-alueilla. Agenda 2030 jakautuu 17 tavoitteeseen, joiden avulla luodaan uusia kestäviä keinoja ympäristömme hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Kestävän kehityksen tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja ne liittyvät tiiviisti toisiinsa. Yksikään tekemämme ympäristöteko itsessään ei täytä jokaista tavoitetta, mutta yhteistyön avulla voidaan luoda kumppanuuksia ja hankkeita, jotka ovat laajempia ja tavoitteiltaan kattavampia.
Päävastuu Agenda2030:n toimenpiteiden ja seurannan toteuttamisesta on valtioilla, mutta tavoitteisiin pääseminen vaatii laajoja toimia myös yksityissektorilta. Uudet yhteistyön muodot ja ratkaisut ovat toimintaohjelman keskiössä, joten tämän vuosikymmenen aikana meillä on tilaisuus näyttää, mihin pystymme.
Usein ajatellaan, että suurten saastuttajavaltioiden ja -yritysten rinnalla meidän pienempien toimijoiden teoilla ei ole vaikutusta. Näin ei ole ja esimerkiksi PK-yritykset voisivat tehdä paljon toimiakseen vastuullisemmin. PK-sektorille kaivataan kuitenkin työkaluja, joiden avulla yritykset voivat osoittaa vastuullisuutensa esimerkiksi ympäristöasioissa.
Hiilijalanjälki on yksi konkreettinen osa vastuullisuutta.
Hiilijalanjäljen laskennan avulla selvitetään, paljonko yrityksen toiminta kuormittaa ympäristöä. Laskennasta saatujen lukujen valossa voidaan arvioida, missä tuotannon vaiheessa suurimmat päästöt syntyvät ja missä kohdassa päästöjen pienentäminen on tehokkainta.
Hiilijalanjäljen laskennassa keskitytään vielä liiaksi siihen, onko saatu lukema absoluuttisesti totta. Tärkeämpää on keskustella, onko lukema paljon vai vähän ja mitä lukemalle on mahdollista tehdä. Tarvitaanko joka tilanteessa absoluuttista totuutta vai olisiko tarkka arvio hiilijalanjäljestä riittävä?
Hiilijalanjäljen laskennan rinnalle kehitetyn hiiliarvion etuna on, että verrattuna perinteiseen standardeihin perustuvaan laskentaan, se on nopea ja kustannustehokas keino päästä alkuun hiilijalanjäljen haltuun ottamisessa. Näin se on toimiva väline myös PK-yrityksille, joille kalliimpi ja työläämpi laskenta voi olla saavuttamattomissa.
Perinteiselle hiilijalanjäljen laskennalle on yhä tarve. Hiiliarvio ei korvaa sitä, vaan luo keinoja liikkeellelähtöön. Tehdäänpä tarkempi laskelma tai pelkkä arvio, oleellista on, että asiakas saa kuvan siitä, mikä lukema on ja mitä lukemasta pitää ymmärtää.
Laskelma tai arvio on parhaassakin tapauksessa kuin ajokortti, joka kaipaa oheen ajajaa viemään toimenpiteitä käytäntöön. Pelkällä laskennalla tai arviolla ympäristö ei pelastu. Tarvitaan käytännön tekoja!
Lue aiheesta lisää: Tiedätkö oman hiilijalanjälkesi?
