JVR-Rakenne Oy hyppäsi jättiloikan kohti vastuullisempaa rakentamista, kun laskimme heille Nurmijärvelle valmistuneen puukerrostalon rakentamisesta syntyvän hiilijalanjäljen. Rakennusvaihe materiaaleineen muodostaa noin kolmanneksen koko kerrostalon hiilijalanjäljestä, joten laskennan kautta JVR-Rakenne haluaa ottaa haltuun päästöt, joihin he voivat itse vaikuttaa. Rakennusalalta odotetaan vähähiilisempiä ratkaisuja ja menetelmiä Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, joten sekä JVR-Rakenne että Green Carbon päättivät mieluummin toimia kuin odotella.
Kun ympäristöministeriö julkaisi vuonna 2017 vähähiilisen rakentamisen tiekartan, oli JVR-Rakenne kehittänyt puukerrostalorakentamisen ratkaisuja jo useamman vuoden ajan viedäkseen asumista ympäristöystävällisempään suuntaan.
– Olemme harkitusti keskittyneet kehittämään puukerrostalojen rakennustapaa ja -ratkaisuja ekologisempaan suuntaan. Puun käyttö rakennusmateriaalina on sinällään jo ekologinen ratkaisu, mutta halusimme selvittää täsmällisesti, mistä rakennusaikaiset päästöt syntyvät ja mitä niille on tehtävissä, kertoo JVR-Rakenteen toimitusjohtaja Arttu Suuronen.
Yrityksen ympäristömyönteisen linjan lisäksi ratkaisuun laskea toiminnan hiilijalanjälki vaikutti myös rakennus- ja maankäyttölakiin suunnitteilla oleva muutos. Toteutuessaan muutos asettaa jokaiselle uudisrakennuksen rakennusluvalle ehdon raja-arvojen sisälle asettuvasta hiilijalanjäljestä vuoden 2025 jälkeen.
JVR-Rakenteella lakiuudistusta on odotettu jo tovi, sillä oletettavaa on, että vähähiilisyyden edelleen korostuessa puurakentamisesta tulee myyntivaltti.
– Vähähiilisyysvaade koskettaa meitä aikaisimmillaan vuonna 2025. Halusimme toimia heti, sillä meillä on kaikki tarvittava data laskentaa varten olemassa. Miksi emme siis kävisi toimeen jo nyt, toteaa Suuronen.
Edelläkävijät eivät odota vaan toimivat
Hiilijalanjäljen laskennasta päätettiin maaliskuussa 2020. Kohteeksi valittiin Nurmijärvelle vuonna 2019 valmistunut 4-kerroksinen talo. Käytimme huhti- ja toukokuun materiaalitoimittajien kontaktointiin. Selvitimme yhteistyössä JVR-Rakenteen kanssa työmaalle tulleiden materiaalien määriä ja hiilikertoimia. GreenCarbon Finland Oy:n toimitusjohtaja Matti Toivosen mielestä datan hankinta sujui varsin jouhevasti.
– Oleellisinta on päästä kiinni kaikkiin työmaalle tulleisiin materiaaleihin. Kontaktoimme laskennan kohteena olevan kerrostalon työmaahan liittyviä tavarantoimittajia ja alihankkijoita. Osalla toimijoista oli antaa meille jopa toimittamansa materiaalin hiilijalanjälkitiedot, kiittelee Toivonen.
Tietojen kerääminen kesti noin 2–4 viikkoa. Laskenta käynnistyi kesäkuussa, jonka aikana tehtiin vielä joitakin tarkennuksia tavarantoimittajien antamiin tietoihin.
Opettavainen projekti, meille kaikille
Elo-syyskuun taitteessa laskenta saatiin valmiiksi, ja oli aika käydä analysoimaan tuloksia.
Kuten osasimme kaikki odottaa, puukerrostalon hiilijalanjälki sijoittuu ekotalon ja betonisen kerrostalon välimaastoon. Rakennusaikaisen hiilijalanjäljen ohella tärkeää informaatiota saatiin erityisesti siitä, mistä tekijöistä hiilijalanjälki muodostuu.
– Laskentadata antaa tiedon siitä, paljonko minkäkin toiminnon tai materiaalin osuus hiilijalanjäljestä on ollut tässä rakennuksessa. Tämän tiedon pohjalta tulevaisuuden rakennushankkeissa on esimerkiksi mahdollista valita vähähiilisempiä materiaaleja ja edistää näin vastuullisempaa rakentamista, kertoo JVR-Rakenteen Suuronen.
Tieto siitä, mistä päästöt muodostuvat, on yksi keskeisimmistä hiilijalanjäljen laskennan tuloksista.
– Laskennan tavoitteena on nimenomaan etsiä ne kohdat, joissa tehostamalla tai toisin valitsemalla hiilijalanjälkeä voidaan pienentää. Ellei tiedä lähtötasoa, on toimenpiteiden vaikutusten seuraaminen ja raportointi mahdotonta. JVR-Rakenteen toiminnan toivoisimme olevan esimerkkinä myös muille rakennusalan toimijoille. Viiden vuoden odottelu antaa etumatkan, joka voi olla myöhemmin vaikea kiriä kiinni, vinkkaa Toivonen GreenCarbonilta.
JVR aikoo Suurosen mukaan jatkaa päästöjen leikkaamista hiililaskennan tuottaman tiedon avulla myös tulevaisuudessa. Hiililaskentaa voi käyttää apukeinona vertaillessa esimerkiksi ilmaston kannalta parhaita energiantuotanto- ja lämmitystapoja, jolloin myös rakennuksen käytön ajalta syntyviä päästöjä on mahdollista pienentää.
– Meillä on jo nyt kohteita, joissa tilaajat haluavat olla tietoisia talojensa hiilijalanjäljen suuruudesta. Yhteistyöllä Green Carbonin kanssa pystymme vastaamaan tähän tarpeeseen, kertoo Arttu Suuronen
Kuvat: JVR-Rakenne Oy
Lue lisää aiheesta: Vastuullisuus on toimintaa
