"Hiilineutraali yritys tai tuote, Kohti hiilineutraalia K-Ryhmää, PAMista ensimmäinen hiilineutraali ammattiliitto, Elisa - Hiilineutraali jo vuodesta 2020, Valmet Automotiven autotehdas lähestyy hiilineutraalia tuotantoa etuajassa, Pauligin Vuosaaren paahtimosta hiilineutraali, Hiilineutraali Muumi-vaippailu alkaa NYT”
Moni yritys kertoo olevansa hiilineutraali tai tavoittelevansa sitä joko koko yritystoiminnan kohdalla tai että tietty tuote on CO2-vapaa. Mistä tässä on kyse ja mitä tarkalleen on net zero?
Hiilineutraali toiminta ei lisää kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä
Kun jokin toiminta tuottaa saman verran päästöjä kuin niitä sidotaan ilmakehästä, puhutaan hiilineutraalista toiminnasta. Yritykset voivat saavuttaa hiilineutraaliuden vähentämällä päästöjään ja kompensoimalla sellaiset kasvihuonepäästöt, joita toiminnasta väistämättä aiheutuu ja joita ei voida muilla keinoin vähentää. Hiilineutraaliuden määrittelyn vaikeus piilee siinä, mitä yrityksen toiminnalla tarkoitetaan. Riittääkö pelkkä oman toiminnan tarkastelu vai täytyykö myös yrityksen hankintaketjun olla päästötön?
Ongelmaa on hyvä havainnollistaa esimerkiksi ravintoloiden kautta. Ravintolan oma toiminta kattaa ruoan valmistamisen ja tarjoilemisen, kun taas tarjottavan ruoan raaka-aineiden tuottaminen kuuluu hankintaketjulle. Aivan kuten palvelusektorin yrityksillä ylipäänsä, ravintoloiden aiheuttamasta ilmastovaikutuksesta suurin osa koostuu juuri oman toiminnan ulkopuolisista, hankintaketjusta peräisin olevista päästöistä (Hertwich & Wood, 2018).
Standardit määrittävät ja yhtenäistävät käytänteitä
Yritysten ilmastotoimien ja -viestinnän yhtenäistämiseksi on kehitetty kansainvälisiä standardeja. Yleisessä käytössä olevat CarbonNeutral ja PAS2060 -standardit määrittelevät sitä, mitä hiilineutraalilla yrityksellä tarkoitetaan. PAS2060 -standardin mukaan hiilineutraalin yrityksen tulee olla vähintään oman toimintansa (eli scope 1:n ja 2:n) osalta hiilineutraali. CarbonNeutral -standardi vastaavasti edellyttää scope 1 ja scope 2 päästöjen lisäksi myös joidenkin muiden päästölähteiden, kuten yrityksen tuottaman jätteen ja työmatkaliikenteen, sisällyttämistä hiilineutraaliuden tavoittelemiseen. Mikäli Scope 1, 2, 3 on käsitteenä vieras, olemme avanneet sitä tarkemmin aiemmassa blogissamme.
Hiilineutraalin tuotteen osalta täytyy puolestaan huomioida materiaalien, tuotantopanosten, kuljetusten, pakkausten sekä tuotteen valmistuksesta aiheutuvat kasvihuonepäästöt. Päästöt tulee laskea mieluiten koko tuotteen elinkaaren ajalta, jolloin tarkastelu sisältää myös käytöstä ja hävittämisestä aiheutuvat päästöt. Tietyissä tapauksissa tuotteen elinkaaren loppupään päästöt joudutaan rajaamaan laskennan ulkopuolelle, esimerkiksi silloin kun näistä päästöistä ei ole saatavilla luotettavia tietoja. Tästä kerroimme tarkemmin huhtikuun webinaarissamme.
Net zero -tavoitteen kriteerit hiilineutraaliutta tiukemmat
Net zero ja hiilineutraali tarkoittavat periaatteessa samaa, siis toimintaa, jonka aiheuttamat kasvihuonepäästöt vastaavat hiilidioksidin sitoutumista ilmakehästä. Termien välille voidaan kuitenkin tehdä eroa siinä, kuinka laajasti yrityksen aiheuttamat päästöt huomioidaan.
The Science Based Target Initiative (SBTi) on luonut määritelmän net zero -termille. Net zero -tilannetta tavoittelevien yritysten täytyy huomioida oman toimintansa lisäksi myös hankintaketjun päästöt (scope 1, 2 ja 3). SBTi:n asettaa net zero -tavoitteille myös muitakin kriteereitä, esimerkiksi sen, että niiden on oltava linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa.
Viestinnällä luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä
Hiilineutraalius-tavoitteista on tullut keskeinen osa yritysten markkinointiviestintää. Termiviidakossa hiilineutraaliksi itseään kutsuva yritys saattaa helposti välittää mielikuvaa, että myös yrityksen hankintaketjun on hiilineutraali. Näin ei kuitenkaan todellisuudessa ole, mikäli scope 3 -päästöjä ei ole sisällytetty laskelmaan.
Scope 1 ja scope 2 -päästöjen osalta hiilineutraali yritys voi kuitenkin viestiä olevansa toiminnaltaan tai tuotannoltaan hiilineutraali. Yritys voi lisätä läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta avaamalla kuluttajille, mitä päästölähteitä laskennassa on huomioitu, ja mikä osuus päästöistä on kompensoitu. Näin vältytään ilmiöltä, jossa päältä kovin kaunis kakku osoittautuu täysin silkoksi sisältä.
Green Carbonin hiilijalanjäljen laskenta perustuu aina GHG-protokollaan, jolloin niissä huomioidaan yrityksen tai tuotteen päästöt Scope 1, 2 ja 3:n osalta. Se antaa siis tarkan kuvan hiilijalanjäljen suuruudesta ja auttaa yritystä tunnistamaan merkittävimmät päästövähennyskohteet. Laskenta on ensimmäinen askel yritykselle, joka haluaa pyrkiä hiilineutraaliksi.
Artikkelin on kirjoittanut Elli Latva-Hakuni.
