Green Carbonin hiilijalanjälki vuonna 2020
Meiltä on jo tovi kyselty Green Carbonin hiiljalanjäljen suuruutta. Lukema on ollut meillä talon sisäisesti selvillä keväästä saakka. Työn touhussa kuitenkin unohdimme, ettei riitä, että suutarin lapsella on kengät. Ne täytyy huomata laittaa myös jalkaan.
Green Carbonin vuoden 2020 hiilijalanjälki on 8,92 CO2e tonnia. Tuotamme siis yrityksenä päästöjä vuositasolla lähes saman verran kuin keskivertosuomalainen. Lukema vaikuttaa tällä tavoin rinnastettuna pieneltä, mutta myös meillä on parannettavaa.
Green Carbonin hiilijalanjälki on laskettu kansainvälisen ja yleisesti tunnustetun GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting -standardin mukaisesti. Päästölähteet on standardin mukaan luokiteltu kolmeen erilaiseen kategoriaan (scope 1, 2 ja 3).
Scope 1 sisältää kaikki suorat päästöt, kuten yrityksen oman energiantuotannon tai omien ajoneuvojen käytön.
Moni yritys keskittyy toiminnassaan juuri näiden päästöjen seuraamiseen, sillä niitä on verrattain helppo mitata ja hallita. Green Carbonilla ei kuitenkaan ole scope 1 -päästölähteitä lainkaan, sillä meillä ei ole omaa energiantuotantoa, kiinteistöjä tai omia ajoneuvoja.
Scope 2: epäsuorat ostoenergiantuotannon päästöt, kuten yrityksen ostaman sähkö- ja lämpöenergia.
Valtaosa kasvihuonepäästöistä syntyy energiantuotannosta, jolloin hiilijalanjäljestään huolehtivan yrityksen on ensisijaisen tärkeää pyrkiä vähentämään sähkönkulutusta. Suomessa kylmät talvet tuovat tähän oman ongelmansa, sillä pitkällä ajalla lämmitystarve pysynee vakiona, minkä lisäksi helteiset kesät lisäävät viilennyksen tarvetta.
Vuonna 2020 toimistotilamme olivat osa useiden yritysten muodostamaa Yritystehdas -kokonaisuutta. Toimistotilan todellisesta sähkön- ja lämmönkulutuksesta ei ollut mahdollista saada Green Carbonin omia kulutuslukuja, sillä näiden mittarointi on kiinteistökohtaista.
Toimistotilojemme energiankulutus laskettiin pinta-alan ja rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan hyödyntäen Tilastokeskuksen Energiatilastoja ja asumisen tilastoista laskettua lämmönkulutustietoa. Kaukolämmön päästöt laskettiin Tilastokeskuksen keskimääräisellä kaukolämmön päästökertoimella.
Sähkönkulutukseen luettiin toimistotilojen valaistuksen ohella työntekijöiden tietokoneiden ja tulostimien energiankulutus. Vuonna 2020 tehtiin paljon etätyötä, mutta näiden päästöjen katsottiin silti kuuluvan yrityksemme vastuulle, vaikka ne eivät aina toimistotiloissa syntyneetkään.
Toimistotilojemme koko vuoden sähkönkulutus oli 1543 kWh, mikä aiheutti 0,20 t CO2e päästöt. Lämmönkulutus puolestaan oli 6025 kWh, mistä aiheutui päästöjä 0,89 t CO2e.
Scope 3: muut epäsuorat päästöt, kuten yrityksen ostamista raaka-aineista tai palveluista aiheutuvat päästöt.
Kuten olemme kertoneet aiemmin blogissamme, scope 3 -päästöt jäävät usein liian vähälle huomiolle. Erityisesti Green Carbonin kaltaiselle yritykselle, jolla ei ole omaa tuotantoa, hankinnat ja muut epäsuorat päästölähteet kasvattavat kokonaispäästöjä huomattavasti. Scope 3 -päästöjen laskenta ei ole kuitenkaan yksioikoista, sillä tarkkoja lukuja voi olla vaikea saada. Emme olleet tämän suhteen poikkeus.
Green Carbonilla scope 3 -kategorian päästöjen laskemiseksi tarvittavien lukujen esiin kaivaminen osoittautui mahdottomaksi, joten laskenta toteutettiin kustannusperustaisesti. Hankintojen ja ostettujen palveluiden päästöt laskettiin hyödyntämällä EEIO-mallia, jossa päästöt lasketaan sen pohjalta, kuinka monella eurolla kutakin hankintaa tai palvelua on ostettu.
Hankinnat käsittävät vuonna 2020 ostetut IT-laitteet, toimistotarvikkeet ja tarjoilut. Palvelut sisältävät taloushallinnon palvelut, IT ja tietoliikennepalvelut, työmatkoilla majoittumisen sekä työntekijöiden virkistäytymisen. Työmatkaliikenne käsittää sekä työmatkat tapahtumiin ja asiakaskäynneille (business travel) sekä kodin ja työpaikan välisen matkustamisen (commuting). Työpaikan ja kodin välinen matkustaminen selvitettiin jokaisen työntekijän osalta.
Palvelut muodostivat suurimman osan yrityksemme hiilijalanjäljestä; 5,35 CO2e. Green Carbon teki eri tutkimuslaitosten kanssa yhteistyössä kompensaatioihin liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä, jotka muodostivat suurimman osan palveluiden päästöistä. Lisäksi palveluiden tuottaminen vaatii resursseja, joista aiheutuu päästöjä.
Työmatkaliikenteen päästöt jäivät viime vuonna pieniksi, sillä koronapandemia on rajoittanut liikkumista ja toimistotyöskentelyä. Kuitenkin kodin ja työpaikan välinen matkustaminen aiheutti 1,29 ja työajalla tehdyt työmatkat 0,92 CO2e tonnia.
Mitä aiomme tehdä?
Päästöjen ja päästölähteiden selvittäminen antaa myös meille, hiilijalanjälkien asiantuntijoille, oivalliset lähtökohdat ponnistaa eteenpäin. Mitäpä mieltä siinä olisi opettaa muita leikkaamaan päästöjään, jos emme toimisi itse samoin?
Koronaa tai ei, suosimme jatkossakin asiakastapaamisissa etäyhteyksiä. Työmatkaliikenne muodostaa 25 % Green Carbonin hiilijalanjäljestä, joten kannustamme väkeämme hyödyntämään joukkoliikennettä ja kimppakyytejä. Lihasvoimin kuljetaan myös aina kun se on mahdollista.
Toimistotilojemme sähkö- ja lämmityssopimukset eivät kulje kauttamme, mutta lupaamme edelleen pitää Yritystehtaalla ääntä uusiutuvien energiamuotojen puolesta. Vähäpäästöisyydestä pidetään tiukasti kiinni myös muiden hankintojen kohdalla. Siitä olemme varmoja, että mitä enemmän asiakkaina vaadimme ilmastoarvojen huomioimista, sitä varmemmin vähähiilisiä palveluita ja tuotteita on tulevaisuudessa saatavilla.
