Kompensaatiota ei nyhjäistä tyhjästä - Green Carbon

Kompensaatiota ei nyhjäistä tyhjästä

Poikkeuksellisesta vuodesta huolimatta ilmastonmuutos on edelleen suurin ihmiskunnan kohtaamista uhista. Vuosituhannen vaihteessa asetetut takarajat ilmastotoimille ovat paukkumassa rikki, ja kansainvälinen tiedeyhteisö ympäristöjärjestöjen ohella puhuu välittömien toimien puolesta.

Aikaa on rajallisesti, mutta jos ilmastotyö perustuu pelkille leikkauksille, meille voi käydä kuten sadun hiirelle, joka ompeli kissalle takkia. Kun takin sijaan kissa sai hutiloitujen mittausten ja leikkausten jälkeen vain kukkaron, oli hiirelle käydä köpelösti. Hutiloinnin sijaan ilmastotyössä tarvitaankin pitkäjänteistä työtä, joka ei nojaa vain yhden keinon varaan vaan hyödyntää monipuolisesti eri toimintatapoja.

Mitä kompensaatio oikeastaan on?

Sellaisilla ilmastoteoilla, kuten metsittämisellä, taimenistutuksilla ja muilla hiilensidontaa edistävillä toimilla parannetaan ilmaston tilaa. Tällaiset teot ovat itsessään merkittäviä, mutta kompensaation kriteereitä ne eivät aina täytä. 

Kompensaatio perustuu ensinnäkin tieteellisesti hyväksyttyihin laskelmiin, joiden avulla saadaan selville, paljonko päästö- /kompensaatioyksiköitä hankkeessa syntyy. Laskettavuuden lisäksi kompensaation on oltava lisäistä. Lisäisyydellä tarkoitetaan sitä, että kompensaatiotoimen on todennetusti lisättävä hiilensidontaa eli se ei voi nojata vain esimerkiksi metsän luontaiseen kehitykseen. On siis pystyttävä todentamaan, että tehdyn toimenpiteen seurauksena metsään on sitoutunut enemmän hiiltä kuin ilman kyseistä toimenpidettä.

Niin kuin päästöjä, myös kompensaatiota mitataan ja raportoidaan. Näin voidaan taata toiminnan läpinäkyvyys. Kompensaatio ei siis ole pelkkää numeroiden pyörittelyä paperilla vaan sen on perustuttava todellisiin tuloksiin. Näin ulkopuolinen asiantuntijataho voi varmentaa kompensaatioyksiköiden todella syntyneen toiminnan seurauksena. Kun tiedetään hiilensidontaa tapahtuvan mittausten mukaan selvästi yli päästöjen, pidetään huolta riittävästä marginaalista. Näin ei myydä päästöyksiköitä, joita ei ole oikeasti kompensoitu.

Päästökompensaatioiden on siis tapahduttava läpinäkyvästi. Sen lisäksi on varmistuttava siitä, että kun yhtenä vuonna sidotaan hiiltä niin seuraavana vuonna samainen hiili ei päädy  takaisin ilmakehään. Pysyvyys on kompensaation kannalta ehdotonta. Sidotun hiilen on pysyttävä pois ilmakehästä vuosikymmeniä ellei -satoja.

Eräs päästökompensaatioiden alaa tällä hetkellä hankaloittava ilmiö on niinsanottu kaksoislaskenta, joka tarkoittaa päästövähennyksen myymistä tai tilastointia kahteen kertaan. Ilmiö on osin seurausta tämänhetkisestä kansainvälisestä ilmastopolitiikasta. Esimerkiksi kun tuotamme asiakkaillemme päästövähennysyksiköitä kotimaisilla metsähankkeilla, puuston kasvua mittaava Suomen valtio mittaa samat yksiköt myös hyväkseen. Kaksoislaskentaa ei  tarvitse poistaa vaan säännöstöä voitaisi muokata niin, että se mahdollistaisi hiilensidontahankkeiden toteuttamisen. 

Lopuksi päästökompensaation kuten kaiken ilmastotoiminnan kannalta on tärkeää, että vältämme niin sanottua hiilivuotoa, eli sitä, että päästöt siirretään muualle. Esimerkiksi Suomen hiilitaseeseen vaikuttaa se, paljonko runsaspäästöistä tuotantoa on viety muihin maihin, mutta koko maailman hiilitaseeseen se ei vaikuta – tai jos vaikuttaa, usein kokonaispäästöjä lisäävästi. Jos kompensaation avulla siis varmistetaan, että päästöt pysyvät esimerkiksi Suomen rajojen sisällä kurissa, on varmistettava, ettei saastuttava toiminta tapahdu jossain muualla.

Aivan kuten kissa hiirelle, on ilmastonmuutos ihmiselle samanlainen, ennennäkemättömän suuri ongelma. Sen selättämiseksi ovat kaikki keinot yhtä arvokkaita – tärkeintä on tarttua toimeen ja toimia samansuuntaisesti. GreenCarbon toteuttaa todennettujen kompensaatiohankkeiden ohella muita hiilinieluja edistäviä toimenpiteitä. Nämä eivät vielä täytä kaikilta osin tiukkaa kriteeristöä, mutta ovat silti tärkeitä ilmastotekoja.

Tule mukaan – ole #ilmastotekijä!