Miten kompensaatioyksiköitä syntyy? - Green Carbon

Miten kompensaatioyksiköitä syntyy?

Olemme kuluneen kevään ja kesän aikana edesauttaneet lannoitusten toteutumista yli 500 hehtaarille suomalaista metsämaata yhdessä kymmenien maanomistajien kanssa. Tämän Green Carbonin ja maanomistajien välisen lannoitusyhteistyön avulla sidotaan yli 7 500 tonnia hiilidioksidia ilmakehästä tulevien vuosien aikana. Kukin sitoutunut hiilitonni tarkoittaa yhtä kompensaatioyksikköä. Siinä ovat siis Green Carbon Finland Oy:n ensimmäiset omien hankkeiden kautta syntyneet kompensaatioyksiköt – ja voi pojat, että olemme niistä ylpeitä!

Kompensaatioyksikkömme ovat syntyneet suomalaisissa, hyvin hoidetuissa metsissä, usein varttuneissa kasvatusmetsissä, joissa puut saavat lannoituksesta parhaan mahdollisen hyödyn irti. Oikea-aikaisella lannoituksella puusto järeytyy ja tukkipuun kasvu lisääntyy. Tukkipuuta käytetään pääsääntöisesti pitkäaikaisiin tuotteisiin kuten puurakenteisiin, joissa hiili pysyy varastoituneena kauemmin kuin esimerkiksi lyhytikäisessä sellussa.

Lannoituksin saatava puuston lisäinen kasvu on kompensaatiohankkeidemme ydin. Lisäinen kasvu tarkoittaa, että puun kasvua on lisätty normaalista – eli ilman käsittelyä tapahtuvasta kasvusta. Kaikki hankkeidemme metsäalat ovat siis sellaisia, joita ei olisi lannoitettu ilman Green Carbonin ja maanomistajien tekemää yhteistyötä.

Lisäisen kasvun mittaamisessa hyödynnetään Luken kehittämää pitkäaikaisiin koealoihin ja lannoitustutkimuksiin pohjautuvaa laskuria, joka antaa tarkan lukeman lannoituksen avulla saatavasta lisäkasvusta. Kuutio lisäkasvua vastaa yhtä puuainekseen sitoutunutta hiilidioksiditonnia.

Lannoituksen vaikutusajat ovat kivennäis- ja turvemailla eri pituiset, ja tämä on huomioitu myös sopimuskausien kestoissa. Kivennäismailla lannoituksella saadaan viiden vuoden sopimuskauden aikana lähtöpuustosta, maaperästä ja kiinteistön sijainnista riippuen 10–20 kuutiota lisäkasvua hehtaarille. Turvemailla samaan lisäkasvuun päästään kymmenen vuoden sopimuskauden aikana.

Todellisuudessa lannoitteen vaikutusaika on sekä kivennäis- että turvemaalla huomattavasti sopimuskautta pidempi. Kompensaatioon kuitenkin lasketaan vain osa syntyvästä lisäkasvusta, jolloin jokaisesta projektista jää vielä kasvua ns. varmuusvarastoon luotettavuuden turvaamiseksi.

Luotettavuuden ja läpinäkyvyyden takaamiseksi koko prosessia todentaa ja varmentaa kolmannen tahon auditoija, joka valvoo hankkeiden toteuttamisesta kertovaa dokumentaatiota ja käy mm. osassa kohteissa paikan päällä tarkastamassa toimenpiteiden paikkansapitävyyden. Auditoinnilla varmistetaan, että kukin osapuoli pitäytyy sovitussa.

Maanomistajien ja metsäammattilaisten keskuudessa Green Carbonin kompensaatiohankkeet on otettu innostuneesti vastaan. Kiitosta on tullut siitä, että vihdoinkin voidaan konkreettisesti mahdollistaa suomalaisten maanomistajien osallistuminen ilmastotyöhön ja tieteellisesti osoittaa toimenpiteillä aikaansaatava hiilen sitoutuminen metsissä.

– Pellot ja metsät ovat meidän jokaisen koti ja siksi pyrin kaikessa toiminnassani katsomaan asioita myös ympäristön näkökulmasta. Minulla oli halu toimia myös metsäsektorilla ympäristön hyväksi, mutta osaamisesta oli pula. Green Carbonilta sain selkokielisen avun ja kuvauksen siitä, mitä tämä prosessi tarkoittaa juuri minun tilallani. Tällainen malli, jossa joku muu on tukena ja josta saat vielä taloudellista hyötyä, on aika kummallista metsäalalla, toteaa metsänomistaja Teppo Jämsen.

– Etsin perinteisen metsätalouden rinnalle uusia tapoja hyödyntää metsää ja törmäsin Green Carboniin. Meillä sattui olemaan sellaisia metsäkuvioita, joissa kasvatuslannoitus oli potentiaalinen vaihtoehto, mutta se oli jäänyt aiemmin tekemättä. Hiilinieluhankkeen toteuttamisesta maanomistajalle maksettavan korvauksen myötä investointipäätös oli helppo tehdä. Kirjoitimme yhteistyösopimuksen toukokuussa ja jo kesäkuussa kasvatuslannoitus oli toteutettu, kertoo metsänomistaja Tapio Haarlaa.

Uuden luominen on aina jatkuvaa oppimista ja yhteistyö jalostuu oppimisen ja erehdyksien kautta. Todentamiseen ja läpinäkyvyyteen liittyvät työvaiheet ja toimivien työkalujen kehittäminen toivat viivästyksiä aikatauluihin ja vaativat maanomistajilta malttia.  Ensimmäisten joukossa mukaan tulleet maanomistajat Jämsen ja Haarlaa uskaltavat kuitenkin lievistä alkuvaikeuksista huolimatta suositella yhteistyötä:

– Tämä on uusi asia, joka voi tuntua vieraalta. Sanoisin kuitenkin, että tähän voi kahvikupposen verran uhrata aikaa. Tämä ratkaisu sopii varmasti useammalle metsäkuviolle kuin mihin sitä tällä hetkellä hyödynnetään, huomauttaa Jämsen.

– Itseäni kiinnostaa juuri uudet mahdollisuudet, joita metsä voi tarjota. Tässä mallissa jokainen pyrkii hyötymään ja aika näyttää miten tämä asia tulee tulevina vuosina kehittymään, kertoo Haarlaa.