Koronakriisi muovasi globaalit talousnäkymät uuteen muotoon. Talouden elvytystoimien keskellä on epävarmaa, miten Suomen tiukalle ilmastopolitiikalle käy. Suurten poliittisten linjauksien varjossa joudumme myös pohtimaan, onko ilmastomyönteisyys liian kallista nyt, kun yritykset kamppailevat olemassaolostaan.
Mitä hiilijalanjäljen laskenta maksaa?
Hiilijalanjälki kertoo tuotteen, palvelun tai koko yrityksen päästöjen suuruuden. Se muodostuu yrityksen omasta tuotannosta ja yrityksen ostamista palveluista ja tuotteista. Mitä enemmän tuotantoa ja kulutusta on, sitä suurempi on jalanjälki.
Hiilijalanjäljen laskennassa selvitetään yrityksen liiketoiminnassa vuoden aikana syntyneet päästöt ja niiden aiheuttajat. Laskennan hinnoitteluun vaikuttavat merkittävästi yrityksen toimiala, koko ja liiketoiminnan laajuus. Toimialoista esimerkiksi elintarvikeala on suuritöinen laskettava, sillä päästöjen selvittämiseksi täytyy tutkia jopa viljelypellon lannoitteiden päästökertoimet. Ns. ”helppoihin” laskettaviin kuuluvat taas erilaiset toimistotyöympäristöt, joissa päästöt syntyvät lähinnä niistä toimenpiteistä, jotka voidaan silmin havaita (energia, hankinnat jne.).
Laskentaa tehdään vielä pitkälti käsityönä, joten mitä enemmän laskettavaa on, sitä enemmän laskemiseen kuluu henkilötyötä. Laskemisen hintahaarukka alkaa muutamasta tonnista ja suuryritysten hiilijalanjäljen lasketan tarkoittaa kymmenien tuhansien urakkaa. Koska jokaisen yrityksen hiilijalanjälki on yksilöllinen, niin on myös hinnoittelu.
Hiilijalanjäljen kompensoinnin hinta?
Hiilijalanjäljen vapaaehtoinen kompensointi koskee niitä päästöjä, joita ei voida muilla toimin poistaa. Tarvittavan kompensaation määrä riippuu yrityksestä. Yksi tapa hahmottaa yrityksen hiilijalanjälkeä on laskea se työntekijäkohtaisesti. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen hiilijalanjälkiraportin mukaan vuonna 2015 yhden heidän työntekijänsä hiilijalanjälki oli 1,07 tkg/vuosi. Vertailulukuna kerrottakoon, että keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on Sitran laskelmien mukaan noin 10 tkg/vuosi.
Kompensaatioon on tarjolla erilaisia hankkeita, joiden hinnoissa on vaihtelua. Kehitysyhteistyöpohjaisissa hankkeissa tonnin kompensaation saa noin 15 eurolla, kotimaisissa kohteissa noin 30 eurolla. Kompensaatio on kokonaiskustannuksiltaan sitä edullisempaa, mitä vähemmän sille on tarvetta. Helsingin kaupungin ympäristökeskus onnistui tavoitteellisilla leikkaustoimillaan vähentämään päästöjään vuoden 2008 ja 2015 välillä liki 75 %. Päästövähennysten jälkeen kunkin työntekijän hiilijalanjäljen nollaaminen maksaisi siis kompensaatiohankkeesta riippuen 15 – 30 € / työntekijä.
Onko ilmastoystävällisyys kallista?
Vastaus riippunee siitä, keneltä kysytään. Taloustaantuman vinkkelistä katsottuna juuri kenelläkään ei tällä hetkellä ole rahaa juuri mihinkään. Varmaa kuitenkin on, että kriisikin helpottaa ja sen jälkeen kauppa taas käy. Uskomme, että tulevaisuudessa markkinoilla kilpailua käydään tehon ja tuloksen sijaan arvoilla. Silloin vahvoilla ovat ne, jotka ovat omassa yritystoiminnassaan huomioineet ympäristövaikutukset ja viestineet siitä luotettavasti. Nopeat syövät hitaat. Jälleen kerran.
Lue lisää aiheesta: Tarkka raportointi ja valvonta on kaikkien etu
