Luonto- ja hiilijalanjäljet – yhtä jalkaa kohti kestävää tulevaisuutta - Green Carbon

Luonto- ja hiilijalanjäljet – yhtä jalkaa kohti kestävää tulevaisuutta

Luonnontieteissä ajatellaan yleisesti, että “kaikki vaikuttaa kaikkeen”. Tämä pätee erityisesti ympäristökysymyksissä, jossa kaikki tapahtuu suljetun systeemin sisällä – maapallolla. Kaikella ihmistoiminnalla, oli kyse sitten yksilöstä, yhteisöistä tai organisaatioista, on siis vaikutus ympäristöön. Planeetan laajuisen valtavan kokonaisuuden kohdalla tämä pääsee kuitenkin helposti unohtumaan.

Ihmistoiminnan vaikutusta globaaliin ilmastoon voidaan jo arvioida hyvin tarkoin ja yleisesti käytetyin mittarein. Hiilijalanjälki on eräs tapa, jolla esimerkiksi yritys voi mitata päästöjään ja niiden seurauksia. Yksinkertaistaen voidaan ajatella, että mitä enemmän päästöjä toiminnasta aiheutuu, sitä suurempi on sen haitallinen vaikutus ilmastoon.

Hiilijalanjäljen laskennassa päästöiksi luetaan myös toiminta, joka ei suoranaisesti saastuta ympäristöä, vaan muutoin kiihdyttää ilmastonmuutosta. Esimerkiksi maankäyttöön liittyvä toiminta, joka heikentää metsien hiilinieluja, lasketaan päästöksi.

Maankäyttöön liittyy myös muita ympäristöongelmia, sillä se voi vaikuttaa haitallisesti luonnon monimuotoisuuteen eli biodiversiteettiin muuttamalla tai hävittämällä elinympäristöjä. Tällä on merkitystä, ei ainoastaan eliöiden itseisarvon tähden, vaan myös ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Elinympäristöjen tuhoutumisella on esimerkiksi todettu olevan suora vaikutus uusien epidemioiden syntyyn.

Luontohaitta näyttää luontokadon paperilla

Yrityksille ja organisaatioille ei ole toistaiseksi ollut tarjolla hiilijalanjäljen veroista työkalua, jolla mitata ihmistoiminnan suoraa tai välillistä vaikutusta luontoon ja sen lajistoon. Jyväskylän yliopiston monitieteinen Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom on tekemässä tähän muutosta.

Hiljattain julkaistussa Sustainability for JYU -hankkeen raportissa syvennytään Jyväskylän yliopiston toiminnasta aiheutuviin ilmasto- ja luontohaittoihin. Hiilijalanjäljenlaskennan asiantuntijana Green Carbon oli hankkeessa mukana ilmastovaikutusten osalta (lue lisää täältä). Moni korkeakoulu selvittää hiilijalanjälkeään, mutta Jyväskylän yliopisto otti ensimmäisenä selvää aiheuttamistaan luontohaitoista eli ns. luontojalanjäljestään.

Kehitystyö luontohaittojen laskentamenetelmän osalta on käynnissä, ja sen ohella yliopisto selvitti luontohaitat alustavasti kahden merkittävän kategorian, kaukolämmön ja hankintojen, osalta vuodelta 2019.

Suurimmat haitantekijät puntariin

Luontohaittojen laskemisessa voidaan käyttää vertailulukuna ns. luontotyyppihehtaaria (ltha). Sillä kuvataan luontokohteessa tapahtunutta muutosta luonnontilaan verrattuna. Yhden luontotyyppihehtaarin luontohaitta vastaa hehtaarinkokoisen, luonnontilaisen alueen tuhoutumista. Toiminnan synnyttämään luontohaittaan vaikuttaa siis se, missä määrin se muuttaa luonnontilaista ympäristöä.

Esimerkiksi kaukolämmön tuotannosta aiheutuvat luontohaitat riippuvat käytettävästä polttoaineesta. Yliopiston käyttämä kaukolämpö tuotettiin pääasiassa puubiomassan ja turpeen poltolla. Puuenergiasta syntyvä luontohaitta riippuu puuaineksen alkuperästä; mm. harvennushakkuulla on erilainen vaikutus metsäluontoon kuin vaikkapa avohakkuulla. Turpeen osalta merkittävin luontohaitta syntyy puolestaan suon kuivattamisesta ja kasvillisuuden poistamisesta. Käytännössä suoekosysteemi tuhoutuu toiminnassa täysin. Tuotantoalueen käyttöikä on kuitenkin useita vuosia, joten syntynyt luontohaitta jaetaan kullekin käyttövuodelle.

Kaiken kaikkiaan Jyväskylän yliopiston kuluttaman kaukolämmön tuotannossa käytetyn puupolttoaineiden kokonaisluontohaitaksi arvioitiin 20,76 ltha ja turpeenpolton taas 11,68 ltha (vuositasolla 0,52 ltha).

Yliopiston hankintojen osalta tarkasteltiin hankittujen palveluiden ja hyödykkeiden tuotannon vaikutuksia luontoon käyttäen hieman toisenlaista mittaria. Näiden osalta luontohaitoiksi arvioitiin 9,73×10-5 PDF (potentially disappeared fraction of species), jolla kuvataan elinympäristön tuhoutumisesta tai heikentymisestä seuraavaa potentiaalista lajikadon määrää. Käytännössä siis Jyväskylän yliopiston hankinnat johtavat globaalilla tasolla potentiaalisesti yhden lajin sukupuuttoon 10 000 vuoden välein. Tämä ei ehkä vaikuta paljolta, mutta jos kaikki maailman n. 30 500 korkeakoulua tekisivät samankaltaisia hankintoja kuin Jyväskylän yliopisto, lajikato voisi olla jo 3 sukupuuttoon kuolevaa lajia vuodessa.

Merkitys yrityksille kasvussa

Luonto- ja hiilijalanjälki ovat muodostumassa tärkeiksi tekijöiksi organisaatioiden vastuullisuustoiminnassa. Mittareiden yhä tarkentuessa ja yleistyessä, ne tulevat nivoutumaan osaksi kirjanpitoa. Niin sanottu “vihreä tilinpito” tai ympäristötilinpito (engl. green accounting) huomioi talouden mittareiden ohella myös ympäristölle aiheutuneet haitat ja kustannukset.

Jyväskylän yliopisto jatkaa osaltaan uudenlaisen ilmasto- ja luontohaittojen kirjanpitomallin kehittämistä. Työ jatkuu poikkitieteellisenä väitöskirjatyönä, jonka on määrä valmistua vuoden 2022 loppuun mennessä. Green Carbon on yhteistyössä mukana asiantuntijana ja varmistamassa, että tehdyn työn tulokset saavat jalansijaa myös yritysmaailmasta. Lähivuosina voidaan siis jo odottaa, että käytettävissä on laajasti organisaatioissa sovellettava, muustakin kuin setelinipuista vihertyvä kirjanpitomalli talouden madonlukujen rinnalle.

Miksi yrityksen tulisi toimia vastuullisesti? Lue täältä Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilskana näkemyksiä aiheesta.