Kolmiosaisessa artikkelisarjassa ”Kompensaatiosta kontribuutioon” käsittelemme ilmastoyksiköiden hankintaa ja merkitystä yritysten ilmastotyössä osittain haastavassakin markkinatilanteessa.
Hiilimarkkina on rikki vai onko?
- ”Kaksoislaskenta estää suomalaisen hiilinielun käyttämisen CO2e-hillintään.”
- ”Vähemmän pahaa on edelleen pahaa.”
- ”Suurin osa ilmastoyksiköistä on epäluotettavia ja epäuskottavia.”
Kovia väittämiä, joilla haastetaan yrityksien tekemää ilmastotyötä. Joskus kritiikki osuu maaliin, mutta usein todellisuus on paljon moniulotteisempi. Mutta jo kyseenalaistamisen riski saa monet yritykset halvaantumaan, ja jättämään asioita tekemättä.
Ilmastonmuutos etenee kuitenkin kovaa vauhtia. Ilmaston ja tulevaisuutemme kannalta huonoin vaihtoehto on jäädä odottamaan, että säädökset etenevät ja markkina kehittyy. Yritysten ilmastotoimet eivät ole erillisiä toimenpiteitä, vaan osa kokonaisuutta, yhteiskuntamme ja maailman valtioiden tavoitellessa ilmastonmuutoksen ja lämpötilan nousun hillitsemistä. Yritysten ilmastotyöllä on tässä yhtälössä kompensaatiotakin suurempi merkitys, positiivisen vaikuttamisen kautta.
Ajattelumallin siirtyminen kompensaatiosta kontribuutioon
Tulevaisuudessa kontribuutio, antaa-enemmän-kuin-ottaa-ajattelu, tulee nousemaan ilmastotyössä uudeksi, ja ilmaston kannalta välttämättömäksi, tavaksi toimia.
Kansainväliset toimijat, kuten Verra, Gold Standard ja SBTi, ovat myös nostaneet ilmastotyön tukemisen omalle agendalleen, ja tarkentavat ohjeistuksiaan. Ilmastotyön tukeminen on osallistumista globaalin nettonollan saavuttamiseen. Vaikka päästöjen vähentäminen on ensisijainen toimenpide, ilmastovastuun osoittaminen ilmastoyksiköitä käyttämällä, voidaan aloittaa myös ennen kuin päästöt on laskettu. Koska ilmastotyön aloittamista ei ole syytä viivyttää.
Kontribuutio-ajattelun kulmakivet ovat:
- Uskottavat väittämät, joita hillintäyksiköitä käyttävät yritykset voivat tehdä. Siirrytään oman hiilineutraaliuden korostamisesta ilmastotyön tukemiseen ja rahoittamiseen.
- Ilmastotiekartta: eli päästövähennyssuunnitelma on läpinäkyvä strateginen työkalu ilmastotyöhön
- Laadukkaat yksiköt: kontribuutioväittämä ei laske rimaa ilmastoyksiköiden laadussa
- Sisäinen hintalappu: yritysten tulee laskea sisäinen hintalappu CO2e-päästöille. Tällä luodaan painetta päästöjen vähentämiseen ja kontribuutioon
Ilmastoyksiköllä jopa ilmastotekoa enemmän hyvää
Suomessa tuotetaan ilmastoyksiköitä metsän lisäisestä hiilensidonnasta. Metsän kasvu ja lisäisyys saadaan aikaan eri menetelmillä ja Green Carbonin HiiliPlus+ lannoitusmenetelmällä on ISO-laatustandardi sekä Avainlippu-tunnus. Lannoitusmenetelmän avulla ja metsänomistajien kanssa yhteistyössä tuotetut yksiköt ovat laadukkaita; todennettavissa ja mitattavissa läpinäkyvästi ja luotettavasti. Lisäksi yksiköiden sijainti on mahdollista paikantaa ja todentaa esim. vierailemalla metsäalueella, josta yksiköt on hankittu.
Hiilensidonnan lisäksi kotimaiset yksiköt tuottavat myös muuta arvoa suomalaisille: työtä, verotuloja, lisää metsää ja hyvinvointia. Yritykselle tämä kaikki on osallistumista tulevaisuuden rakentamiseen. Yksiköiden hankinnassa ei ole syytä jäädä odottamaan, kontribuutioajattelu ja se, että tehdään oma osuutemme ja vähän enemmänkin ilmaston hyväksi, tekee osallistumisen ilmastotyöhön merkitykselliseksi.
Kotimassa tuotettu ilmastoyksikkö on luotettava, läpinäkyvä ja kasvollinen.
Artikkelin on kirjoittanut:
Eeva-Liisa Heinaro
Eeva-Liisa on vieraileva asiantuntija, joka on kartuttanut näkemystään hiilimarkkinasta metsäteollisuuden kansainvälisissä myyntitehtävissä sekä toimimalla kotimaisessa hiilimarkkinassa. Eeva-Liisa seuraa myös aktiivisesti kansainvälisen hiilimarkkinan kehittymistä ja kiemuroita.
